Flower Dress And Drinking Habits

Huhheih! Perjantai ei tunnu lainkaan perjantailta kun huomenna on poikkeuksellinen koulupäivä! :( Tämän ja ensi viikon lauantait menevät minulla psykiatrian luentojen parissa ja mielenkiintoisesta aiheesta huolimatta innostus on aika nollassa!~ -____-' Jo syksyllä koulun työharjoittelua suorittaessani totesin yhden vapaapäivän viikossa olevan aivan liian vähän, ja niitä olisi oikeasti oltava se kaksi putkeen. Unen laatukin paranee vasta toisen kunnolla nukutun yön jälkeen, jolloin energiaa riittää taas tulevalle viikolle.

Jännää silti tämä ajan kulkeminen. Juuri päivittelin viikonlopun loppuneen jälleen liian nopeasti kun kappas, taas se sellainen onkin tulossa! Noh, en valita! :-----D

Mekko-KappAhl, Neule-H&M

Lähiaikoina minusta on muuten tullut hirveän huono juhlija! Uuden vuoden aatto oli lähes ainoa villi ilta moneen viikkoon, kunnes nyt keskiviikkona kävin piiitkästä aikaa jälleen ulkona! Kyseessä oli vaihto-oppilaille järjestetyt tervetuliaispirskeet, joissa todistettiin porilaisten kyvykkyyttä yölliseen elämään. :---D 

Sovittiin alustavasti aloittelevamme Sarilla, mutta viime hetkellä suunnitelma muuttui. Vietimme alkuiltaa ystävällämme Scott:illa muutaman virolaisen sekä yhden jenkkiläisen vaihtarin kanssa. :) On niin mielettömän erilaista juoda ulkomaalaisten nuorten parissa, joilla juomakulttuuri todellakin eroaa suomalaisesta ryyppäys-mentaliteetista! Ainakin omalla kohdallani moinen juhliminen kelpaa enemmän kuin hyvin, sillä vihaan kännistä sekoilua ja mikä pahinta; KRAPULAA! Darrani on niiin järkyttävää että harvemmin koen edellisen illan olleen lainkaan niin huonon olon arvoinen! D8 Voi jeesusmaaria sitä oloa kun koko hemmetin päivän halaa pönttöä ja keskittyminen yhtään mihinkään on silkkaa mahdottomuutta!!! Ei pysty ei...

Myöhemmin päästyämme keskustaan virallisen bilepaikan jono oli niin jäätävä (myös kirjaimellisesti!) että muutaman kymmenen minuutin odottelun jälkeen päätimme lähteä Amarilloon lämmittelemään. Irish coffeen ensi hörppäisy on jokin niin pala taivasta etten kestä! <3___<3 Ja sorruinhan minä sitten tilaamaan muiden mukana myös 2,5 euron ranskikset.. Omnomnomm! Ensi kerta ööö... VUOTEEN?!

Noin tunnin amarilloilun jälkeen jono oli kadonnut ja pääsimme lipuillamme onnellisesti Kinoon. Pitkästä aikaa tanssitti niin, että hikoilin paitani lävitse ja koin olevani osa suurta iloista massaa! On kuulkaas sekin tunne, se. Sulautua joukkoon ja antaa mennä mukana välittämättä, oletko suomalainen, mies, sinkku, lihava tai hikinen! Ja juomasaldoni tosiaan oli se kolme siideriä ja irish coffee, että kyllä ilman niitä piristäjiäkin voi olla huippu meininki. ;)

Nyt menen vähän siivoilemaan paikkoja, kun Sari tulee käväisemään kahvilla. Viikonloppuja kaikille! :)