perjantai 28. marraskuuta 2014

Outoja tapoja ja pakkomielteitä kotona

Kuten varmasti jokaisella meistä enemmän tai vähemmän, myös minulla on oma tyylini tehdä kotona tiettyjä asioita tietynlaisella tavalla. Vaikka en olekaan erityinen siisteysfriikki, moni näistä pakkomielteistäni liittyy nimenomaan hygieniaan tai ainakin kuvitteelliseen sellaiseen. Tietyille pinttyneille ajatuksilleni ei ole olemassa mitään oikeaa "näyttöä" tai tutkimustuloksia (tai ehkä on, kertokaa?), mutta omassa päässäni perustelut ainakin kuulostavat järkeenkäyviltä ja loogisilta.

Yleinen ajatusmalli on, että pyrin aina mahdollisuuksieni mukaan välttää lian leviämistä sekä turhaa työtä. Pyrin löytämään keinoja, joilla arjen saa pyörimään helposti sekä sillä hetkellä että lähitulevaisuudessa. Kaikki näistä eivät tietenkään onnistu aina toteutumaan edes itselläni (puhumattakaan toisesta talouden aikuisesta..) mutta periaatteessa näin niiden yritän aina menevän. Pitemmittä puheitta siirtykäämme suoraan listaan:

Keittiö

  • Tahrat ja tipat (esimerkiksi kaatunut mehu tai maito, kuravesi, kissanoksennus tai muu -erite, ruokasutut ja oikeastaan kaikki muu paitsi pienet vesipisarat) pestään heti pois alta, jotteivat ne jämähtäisi vaikeasti irroitettaviksi. 
  • Tiskit esipestään, liotetaan tai huuhdellaan, jotta ne tulisivat pesukoneesta varmasti puhtaina eikä niitä tarvitsisi hinkata konepesun jälkeen ylimääräisiä kertoja.
  • Ennen ruoan laittoa AINA pestään kädet! Joskus olin niin natsi että kädet piti pestä aina ulkoa kotiin tullessa, mutta nyt avarsin katseeni tähän. Pliis, ei oo niin vaikeaa?!
  • Muutenkin kokkaillessa huuhtelen käsiä moneen otteeseen myös kesken ruoanlaiton esimerkiksi sen jälkeen kun olen koskenut ruoka-aineen kääröön tai tölkin ulkopintaan ja olisin seuraavaksi koskemassa itse ruokaa samoilla paljailla käsillä. Huuhtelen myös leikkuulautaa ja -veistä kun salaattia tehdessä ne likaantuvat tai vaihdan vihannesten pilkkomisen vaikkapa fetajuuston leikkaamiseen.
  • Ruoanlaitossa kaikki mahdolliset tekemisen ohella syntyneet roskat ja jätteet laitetaan suoraan roskikseen eikä jätetä pyörimään pisin pöytiä, tasoja ja tiskiallasta!



Lika
  • Taikan porkkanatahraiset vaatteet hinkataan sappisaippualla ennen pesukoneeseen laittoa, mielellään mahdollisimman heti suttautumisen jälkeen. Ennen vauvavaate-pyykkäystä on siis ensin tarkistettava onko niissä tahroja.
  • Omat wc-pöntön ralliraitansa on jokaisen kakkaajan pestävä itse! Ärsyttää jos huomaan vessaan tullessani jonkun muun jättämiä jälkiä.
  • Kynsiä leikkaessa silput heitetään heti leikkaamisen päätteeksi roskiin eikä jätetä niitä lojumaan olkkarin pöydälle tai muille yllättäville paikoille.
  • Kotona ei käppäillä ulkokengillä! Kengät on aina jätettävä lattialle/telineeseen max. 1,5 metriä eteisen ovesta koska hiekka keskellä olohuonetta on ihan peestä!
  • Likaisilla (=bussin tiesmitäeritteitä kantavilla penkeillä istunneilla esimerkiksi) ulkona ja kaupungilla käytetyillä housuilla EI mennä sängyn puhtaisiin lakanoihin! Sinne ei ole myöskään asiaa ulkoilevilla kissoilla.



Käytännöllisyys
  • Kotona olisi suotavaa muutenkin käyttää kotivaatteita, koska a)niin ulkoliat eivät leviä kotioloihin ja b)hyvät ja "epämukavat" työ-/koulu-/kaupunki-/ulkovaatteet säilyvät paremmin ehjinä eivätkä veny esim. polvista kotisohvalla köllöttäessä.
  • Wc-paperirullan on AINA oltava telineessä OIKEIN päin, eli niin että rulla pyörii kohti pönttöilijää eikä seinää! Väärin päin olevat rullat ovat maailman ärsyttävimpiä, joten saatan vaihtaa rullan oikeaan asentoonsa myös esimerkiski kylässä... (hehe)
  • Turhat valot sammutetaan. Samoin TV jos sitä ei katsota.
  • Aina kun mennään olohuoneesta keittiöön, viedään samalla mukanaan kaikki mahdolliset vääriin nurkkiin ajautuneet astiat ja roskat. Näin tulee siivottua ihan huomaamatta.
  • Kissojen ruoka- ja juomakupit täytetään heti kun huomataan niiden tyhjentyneen eikä jätetä "jonkun muun" tekevän sen puolestaan.
Tekstin kuvituksena toimivat random kuvat kamerasta. Tämä asu on edellispäiväiseltä shoppailureissulta.

Tässä ainakin joitakin näin äkkiseltään mieleen tulleita juttuja. Täydennän jos keksin lisää. :'D Mutta mikä on yleisön mielipide? Ihan höpö-täti vai oliko jotain samoja juttuja kuin itsellänne?

Haastan muutkin bloggaajat tekemään tämän kaltainen talouden hoitoon ja siisteyteen liittyvä postaus omista erikoisista pakkomielteistä tai pinttyneistä tavoista! Linkatkaa samoin kirjoituksianne tänne ja vakuuttakaa etten ole ainoa. xD

Pikkujouluasu

Ähh, jo KOLMATTA päivää koitan kirjoittaa tätä postausta valmiiksi mutta aina jokin juttu saa sen keskeytymään! :'D Pahoittelen siis jos teksti on katkonaisen oloista...

Heips! Vietettiin viime viikonloppuna ystäväpariskunnan luona virallisia pikkujouluja. Emme jaksaneet hankkia Taikalle lapsenvahtia (ja kun Mikollakin oli seuraavana päivänä töitä) joten päätimme osallistua illanistujaisiin koko perheen voimin. Taikan kanssa juhliminen on luonnollisesti aika rauhallista illan viettoa, mutta onneksi se ei meidän kaveriporukassamme haittaa yhtään. :') Juhlat alkoivat viideltä illalla ja jatkuivat pitkälle aamuun (kuulemma). Lähdimme Taikan kanssa kotiin kuitenkin jo yhdeksältä pitääksemme kiinni murun unirytmistä ja antaaksemme muille tilaa nostaa bileiden tunnelma kattoon. ^^ Mikko jäi paikan päälle vielä muutamaksi tunniksi mutta palasi itsekin kotiin jo puolen yön aikoihin.

Illan asuksi halusin valita jotain teeman väreihin sopivaa. Tätä avaraselkäistä punaista tunikamekkoa tulee käytettyä melko harvoin, mutta jostain kumman syystä se päätyy aika useille illanistujaisille. Kaveriksi laitoin tämän jo aikaisemmin esittelemäni H&M:stä ostetun mustan korkeavyötäröisen ja leveähelmaisen hameen, joka on lyhyestä eliniästään huolimatta pelastanut jo useamman asukokonaisuuteni. :)) Ihan huippu ostos!

Hiukset ovat perinteisellä avonaisella pörröllä. Kuvissa ne näyttävät yllättävän kiharilta, jotain luonnostaan (ja kosteuden vuoksi) tulevia laineita nähtävästi. Huulissa on suht uutta Grimas:in oranssinpunaista huulipunaa ja silmissä kissarajaukset. Kumpaankin näistä olen tällä hetkellä erityisen mieltynyt ja toivonkin jaksavani käyttää niitä enemmän myös arjessa (en nyt sentään kotona vauvaa hoitaessa, mutta lähtiessäni kauppaan tai kaupungille).


Käytiin edellispäivänä koko poppoo pitkällä ostosreissulla kauppakeskuksessa ja saatiin hankittua iloisen monta joululahjaa! : > Lahjojen shoppaamista ollaan viivytelty, vaikka suunnitelmana olikin alun perin hankkia ne jo syksyllä.

VIHAAN lahjojen ostoa! X( Tai siis, en antamista tai ostamista sinänsä, mutta sitä jumalatonta miettimistä ja pohdiskelua mitä IHMETTÄ jokin sukulainen haluaisi lahjaksi?? Lahjatoivelistat ovatkin tosi jees, mutta sellaisia ei esimerkiksi meidän vanhempien perheessä oikein jostain syystä harrasteta. Sitten vain ostellaan arpapelillä jotain tarpeelliseksi kuviteltua ja totuus onkin aivan toinen...

Onneksi edes ystäville lahjojen ostaminen on yleensä helpompaa ja välillä jopa löytyy niitä ihan oikeita nappivalintoja. :')

Ollaan muutenkin aloitettu valmistautuminen jouluun. Kuusi on paikallaan koristeltuna ja keittiön ikkunassakin on joulutähti-valo. :'> Minulle tunnelmaan virittäytyminen on tärkeää, sillä jos sen aloittaa liian myöhään -ei ehdi edes sopeutumaan ajatukseen ennen kuin koko juhla on jo ohi! : ( Näin minulle on todellakin käynyt muutamana vuotena ja rakastamani joulu on vahingossa vain mennyt ohi suun..

Hyvää joulun odotusta! Muistakaahan tekin aloittaa fiilistelyt jo ajoissa, jouluunhan on enää alle kuukausi!!

lauantai 22. marraskuuta 2014

Innostuja-tyyppi


No huhhuh! Aloitettuani saliharrastuksen päivät ovat kiitäneet megavauhtia! :'o Vajaa viikko sitten menin sinne ensi kertaa ja alkuinnostuksissani olenkin käynyt siellä jo viitenä päivänä. Ei ihme että jalkani ovat turta ja lihakseni valmiita sanomaan itsensä irti. :'D Taidan olla melkoista innostuja-tyyppiä, sillä jos jokin uusi ja mieletön juttu saa alkunsa, uppoudun siihen korvia myöten ja pyrin ottamaan aivan kaiken mahdollisen irti!

Paino on mystisesti jumittanut paikoillaan tai jopa noussut. O__o Pidän tätä erityisen omituisena siksi, että ruokavalioni on ollut lähes moitteetonta... Ehkä kroppa on vain sekaisin ja ajan kanssa suunta löytää oikean osoitteensa?

Taidan olla valmis myöntämään löytäneeni liikunnan ilon. Tai ainakin sellaisen liikuntamuodon joka sopii minulle. :] Salille meneminen tuntuu yhä mielettömältä enkä malta odottaa ensi kertaa kun pääsen sinne polttamaan lisää kaloreita! Ennen kaikkea salilla on ollut hauskaa! Parasta ovat tietysti ryhmäliikuntatunnit, joita on juuri kaipaamani tanssituntien muodossa! :---)) Ensi viikolla pääsen mukaan Dance Tour -tunnille, jota odotan jo kovasti. Toistaiseksi olen käynyt Dancessa, Zumbassa, Body Shape:ssa sekä Fire and Soul -joogassa. Kaikissa näissä on ollut minulle hieman haastetta, mutta muuta en voisikaan toivoa näin vuoden liikkumattomuuden ja raskauden jälkeen. :D

Saliharrastuksessa nautin juuri siitä, että voin itse päättää mitä milloinkin haluan mennä tekemään. Tanssia, juoksua, joogaa, lihaskuntoa... Mikä ikinä juuri sillä hetkellä huvittaa. Ei osaa kyllästyä siihen ainakaan kovin helposti kun tarjolla on niin paljon vaihtelevuutta! :) Sillä vaikka innostunkin asioista helposti, saatan myös tylsistyä tehdessäni jatkuvasti samoja juttuja. Toivon mukaan tämä olisi toimiva ja pitkäkestoinen ratkaisu kuntoiluni saralle.


Muuten elämässä on edetty aika tavallista arkea. Mikko on jonkin verran töissä ja minä Taikan kanssa pääosin kotona. Suurin poikkeavuus järjestelyissä on ollut juurikin tuo uusi saliharrastukseni, mutta onneksi isillä on nyt enemmän aamu- kuin iltavuoroja. :) Viime viikonloppuna vietimme kotonamme pienimuotoiset pikkujoulut saunomisen sekä Wii-pelien merkeissä ystäväpariskunnan kanssa. Tänään suunnitelmissa on poiketa myös toisilla joulukekkereillä, vähän isomman porukan ympäröimänä. ^^

Edellispäivänä päädyimme jälleen Ikeaan, josta onkin tullut meille jokin tylsän päivän pakoreitti. :'D

"Hmm mitäs tehtäis?.."

"Mentäiskö Ikeaan? Sähän just hajotit sen mun pressupannun joka oli sieltä halvalla ja maksais muualla maltaita!"

"Joo, ok."

Suostuttelu ei kestä kauaa, sillä uskon meidän molempien ainakin jollain tasolla nauttivan Ikeassa saavutettavista sisustusinspiksistä. Tällä kertaa kiikarissa oli muovinen joulukuusi sekä siihen sopivat jouluiset koristeet. Kuusi jäi tosin ostamatta sillä yllätykseksemme ylihinnoitellut muovihärpäkkeet eivät olleet edes järin hyvän näköisiä. Ainakaan meidän silmäämme. Koristeet löysivät kyllä kotiin, sekä jouluvalot, syöttötuolin pehmuste (jollainen ollaan kertaalleen jo ostettu mutta hukattu sokkeloiseen kotiimme) sekä suihkun lattialle laitettava krokotiilin muotoinen liukuestematto. Niin ja muovisia lautasia Taikalle. Ja ruuvilaatikon Mikolle. Kaikkea pientä ja muka-tarpeellista siis.

Vaikka joka kerta sitä kirotaankin ettei enää koskaan lähdetä Ikeaan ns. turhaan, niin kerta toisensa jälkeen sinne on kuitenkin mukava palata. Sitten  aina kassalla taas vannotaan ettei enää mennä kun tulee lähes poikkeuksetta pulitettua sen about satasen verran vaikkei mitään oikeasti tärkeää tai pakollista ollutkaan ostettavana... -.-' Tälläkin kertaa tuli kaiken hyödyllisen lisäksi mm. hups-ostettua iiihana iso lohikäärme-istuintyynyn, koska yhyyy sehän oli maailman suloisin ja mieti nyt miten kiva sellanen olis Taikan huoneeseen!! Jep jep, that's me..

Musta tää on aika yli-suloinen otos! Siis katsokaa nyt Nanan ilmettä! X3

Palaillaan taas esi kerralla. Me aletaan valmistautua partyihin! n_n

perjantai 14. marraskuuta 2014

VAUVA VAUVA VAUVA

Yksi kerta kun juttelin äidilleni puhelimessa ja kerroin kaikista mahdollisista kuulumisistamme ja tekemisistämme, hän tokaisi siihen "Toivottavasti ehditte kaiken tuon ohella sitten hoitamaan vauvaakin..." Öööh, joo?

Olen useampaan otteeseen miettinyt olenko jotenkin huono äiti koska vauvan lisäksi haluan elämältäni myös muita asioita. On edes turha sanoa mikä elämässä on tärkeintä ja mitkä asiat menevät etusijalle. Siis tottakai Taika tulee täydellisenä ykkösprioriteettina KAIKESSA mitä me pienessä perheessämme tehdään. Ajattelemme aika ensin Taikan parasta ja toteutamme kaikki hänen tarpeensa omien tarpeidemme edellä. Onko kuitenkaan väärin järjestellä asiat niin että ehdimme toisinaan tehdä vauvan hoitamisen ohella muitakin mieleisiä harrastuksia?

Joitakin äitiysblogeja lukiessa tulee olo ettei mammat juuri muuta tee kuin ajattelevat vauvojaan 24/7. "Poistuin ensimmäistä kertaa vauvani luota hetkeksi ruokakauppaan kun muruni täytti vuoden<3" Ja tätä rataa... Näitä sekä tietysti iki-ihania keskustelupalstoja lukiessa epävarma äiti-alokas (=minä) kokee aivan turhia paineita huonommuudestaan, vaikka mitään syytä ei siihen oikeasti olisi. Kukin tyylillään ja niin pois päin, mutta omasta mielestäni lapset sekä äitiys ovat suuri ja tärkeä osa elämää muttei suinkaan KOKO elämä.

Mikon ensimmäinen isänpäivälahja XD Lisäksi lahjoitin hänelle sarjakuvakirjan. :)


Eloni on erittäin vauva-painotteista enkä oikeastaan osaa edes kuvitella miten kukaan voisi enää viettää vauvan kanssa enemmän aikaa kuin minä vietän. Äitiyslomalla on ollut hurjan IHANAA! Rakastan hoitaa Taikaa ja kun mietin millaista elämäni oli ennen tätä, menneisyys tuntuu tähän verraten jotenkin merkityksettömältä. Kaikella on kuitenkin rajansa ja minusta on äärimmäisen vapauttavaa ja mieletöntä päästä välillä tekemään minun juttujani, asioita joita haluan toteuttaa ilman vauvaa. Jonkun mukaan kuulostan varmaan karulta, mutta minusta vauvanhoito tarvitsee rinnalleen myös vauva-vapaata aikaa. Kun suurin osa päivän ihmiskontakteista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta rajoittuu kurlutteluun ja lässytykseen, toiset aikuiset ja niiden kanssa seurusteleminen tulee välillä todella tarpeeseen!

Kaikkien valloittavien vauvahymyjen ja -kikatustuokioiden lisäksi päivän kohokohtiin voi todellakin kuulua yksinäinen kauppareissu ja pienimuotoinen small talk -rupattelu kassamyyjän kanssa.

Jo nyt koen toisinaan puhuvani pelkästään vauvastani kaikille vastaantuleville ihmisille tai vähintäänkin onnistun ajamaan minkä tahansa keskustelun siihen mitä Taika on juuri onnistunut itseasiassa tekemään koska kaikkiahan kiinnostaa vauvani joka ikinen kakka, puklu, opittu MA-tavu (=mama!) sekä se miten kullannuppu on hienosti oppinut pitelemään erinäisiä esineitä ja heiluttamaan helistintä!<3 Vauva, vauva, vauva, ja vielä kerran vauva!



Jos jonkun mielestä olen liian "aktiivinen" äiti, joka on "liikaa" kiinnostunut muista asioista kuin vauvastaan, en halua edes kuvitella millainen tylsimys olisin ilman sitä! :'o Toki kaipaan yhä vertaistukea ja muiden äitien seuraa, mutta samalla olen yhä oma vanha itseni. Entinen minä ei ole vauvarumbailusta huolimatta kadonnut minnekään, ja vaikka vauvatarvike-sanasto onkin tarttunut osaksi jokapäiväistä puhettani nautin vieläkin samoista jännittävistä asioista kuin ennen. Olen yhä kiinnostunut taiteesta, musiikista, käsitöistä, sisustamisesta, elokuvista, ruoanlaitosta, kauneudenhoidosta, hiusten laitosta, juhlista, ystävistä, muodista, tyylistä sekä kuntoilusta. Pidän yhä itseäni filosofisesti ajattelevana yksilönä enkä halua tyytyä elämään pelkässä äidin roolissa.

Olen äärimmäisen onnellinen saatuani vihdoin aikaiseksi hankkia aikaisemmin mainitsemani salikortin! Eilen pyöräilin kauppaan ja haalin sieltä uusia supersiistejä treenivaatteita ja elämäni ensimmäiset sisäpelikengät!<3 Jo huomenna olen menossa ekalle ryhmäliikuntatunnille enkä osaa kuvailla miten innoissani olen tästä asiasta! ^^

Kahdet treenihousut ja treenipaita H&M:lta sekä uusi pinkki juomapullo!
Ja ne kengät! : >
Elämäni olisi varmasti hyvää ja onnellista myös pelkästään vauvasta. Harrastusten ja muiden minua inspiroivien juttujen kanssa se on kuitenkin parempaa! Samoin minä säilyn näin tasapainoisempana ja persoonalisempana ihmisenä enkä lakkaa olemasta minä äitiyden varjossa.

Kivaa loppuviikkoa itse kullekin! :))

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Halloween Party 2014

Noniin, on tullut aika halloween-kuvien! Vietimme tosiaan halloween-juhlia viime viikonloppuna, viikko virallista halloween-päivää myöhemmin. Oltaisiin toki haluttu fiilistellä tätä kuolleiden ja kauhun juhlaa samaan aikaan muiden kanssaeläjien kanssa, mutta olimme onnellisia saatuamme järjestettyä sen Mikon työvuorojen sekä Taikan hoitoon ottajien (Mikon vanhemmat) kanssa kuitenkin melko lähellä oikeaa halloween-päivää.

Järjestelyt aiheuttivat minulle kieltämättä kaiken vauva-arjen pyörityksen keskellä melkoisia paineita, sillä tuntui että vaikka viettikin kotona loputtomasti aikaa, ikinä ei ollut sitä todellista vapaata hetkeä jolloin bileitä olisi saanut suunnitella ajan kanssa saatikka koristella rauhassa asuntoa. Onneksi muutama päivä ennen h-hetkeä apuun saapuivat rakkaat ystävämme, joiden kanssa vuoroteltiin nelistään Taikan hoidossa samalla kun loput vapaat käsiparit pääsivät yhteisten suunnittelujen tuloksena toteuttamaan juhlapaikan yleisilmettä. (Kiitos teille siitä!<3)

Ruoaksi illan aikana tarjottiin hyytävän herkullista sinistä kurpitsapastaa parmesanilla ja pinjasiemenillä sekä riipivän kammottavaa vihreää kauhu-koura-piirasta tonnikalatäytteellä. Makeaa suupalaa löytyi pääkallohenkisten mokkapalojen muodossa ja pöytä notkui myös muista makeista sekä suolaisista naposteltavista herkuista.

Boolina käytimme Something Blue -nimistä booliohjetta, jonka myrkynvihreä väri vakuutti suunnittelijat kyseisen litkun alitsemiseen. Makuun ei onneksi tarvinnut pettyä ja senhän huomasi myös siitä että kaikki booli viimeisiä pisaroita myöten loppui ennen puolta yötä. ;)

Vieraat olivat upeasti panostaneet pukuihinsa! Illan aikana näkyi vaikka millaisia kauhistuttavia, riipiviä mutta myös sympaattisen suloisia ilmestyksiä. :'3 Oma pukuni oli ehkä hieman liiankin perinteisestä päästä, mutta halusin saada menneiden vuosien pukujeni rinnalle jotain vaihtelua.

Olen samoin niitä ihmisiä, joiden mielestä halloweenina on tärkeintä näyttää mahdollisimman kammottavalta, kaiken hyvännäköisyyden sijaan. >.<' Ehkä joskus tulevina vuosina osaan luopua pakkomielteestäni ja hankkia myös jotain "ei niin pelottavia", mutta jotain hienoa hahmoa esittäviä naamiaisasuja?


Edellisiä halloween-juhlia ja -asuja voi halutessaan vilkaista täältä: Halloween 2013 , Halloween 2012 Halloween 2011 ja Halloween 2010 . (Huom! Kaksi viimeisintä linkkiä ovat peräti vanhasta blogista! :'D)

Ollaan Mikon kanssa perinteisesti, viimevuotta lukuunottamatta, järjestetty kaveripiirimme halloween-pippalot ja tuntui kyllä hyvältä päästä vuoden taukoilun jälkeen taas suunnittelemaan bileiden hirveyksiä. :---D Hieman jäi jopa harmittamaan kun näihin olisi voinut panostaa vieläkin enemmän, esimerkiksi ohjelman muodossa, mutta kaikkeen ei vain riittänyt aikaa eikä resursseja. :'( Bileissä tärkeintä mielestäni on kuitenkin se porukka ja meininki, ja niitähän näissä partyissa oli riittämiin!<3



maanantai 10. marraskuuta 2014

Hulinaa

Pikaiset asukuva-heipat eiliseltä isänpäivältä! Meillä on ollut täällä koko viikko melkoista hulinaa, joten blogi on jäänyt kaiken sen jalkoihin. Viime viikonloppuna vietimme hieman myöhäistä Halloweenia, mutta huikea ilta oli odottamisen arvoinen! :'3 Juhlista on hiljalleen toivuttu ja saimme siivottua kotimmekin sopivasti ennen Taikan hakemista famulta ja faarilta. Ajattelin väsäillä tapahtumasta aivan oman merkintänsä, heti kun saan aikaiseksi käydä kaikki kuvani läpi. >.<'

Tässä kuitenkin tällinkejä eiliseltä! Päälläni oli suht uusi h&m:n superihana hame, jonka kaveriksi päätyi vaatekaapin vanhoja tuttavuuksia. Jep, kokomusta asu... Niin minua<3 :D

Hiuksissa on muuten ruskean värin lisäksi jo aikaisemmin mainostamani Live:n Color XXL Ultra Brights -kevytväri, violetissa sävyssä!<3 Himoitsin tämän kokeilemista tovin, mutten meinanut uskaltaa erikoisen ja "epäluonnollisen" sävynsä vuoksi. Halloweenin kunniaksi kuitenkin päätin rohkaistua ja aika kivaltahan se omaan silmääni näyttää! ^^


maanantai 3. marraskuuta 2014

Venyttelyä ja kuntoiluhaaveita

Luettuani reilu viikko sitten ystäväni blogitekstin venyttelystä, innostuin itsekin pistää lihakseni koetukselle ja jopa kuvata tulokset ikuistettaviksi blogiin. :D Ei ehkä kovinkaan hyvä idea, sillä en suoraan sanoen edes muista milloin olisin viimeksi venytellyt!

Olen aina ollut luonnostani erittäin venyvää sorttia. Aloitin ensimmäisen jazz-tanssi -harrastuksen joskus ala-asteen kolmannella/neljännellä(?) luokalla ja jo silloin tanssiharjoitusten lomassa tehtyjen venytteyjen ohella huomasin olevani poikkeuksellisen venyvä. Harrastettuani ensin jazz-tanssia, sitten jalkapalloa ja myöhemmin show-jazz -tanssia venyvyyteni vain parani entisestään. Esimerkiksi pitkittäisspagaatti (toinen jalka edessä ja toinen takana) alkoi onnistua minulta show-jazz -tanssin aikoihin ilman mitään erityisiä ponnisteluja, vaan perus lihaskunnon ja joustavuuden kehittäminen saivan aikaan ihmeitä. Myös jalkapallossa venyteltiin aina treenien päätteeksi, ja muun muassa etureisi-venytys oli meikäläiselle melkoista lasten leikkiä, samalla kun toiset puhkisivat saman (lievemmässä muodossa tosin) venytyksen parissa kärsivän näköisinä.

Muutama vuosi sitten kuulin työkaverilta venyvyyden olevan suorassa yhteydessä yliliikkuviin niveliin! Minun niveleni ovat aina olleet yliliikkuvia joten venyvyyteni sopi yhteen tähän teoriaan vallan mainiosti. Aihe tuli silloin puheeksi naksuteltuani sormieni rystysiä ja kun kaveri kysäisi minulta olenko venyvä, vetäisin vastaukseksi toisen jalkani niskalleni pään ylle. Joo, juuri sellaiseen erittäin hölmöön asentoon! :'DD (Voi hitsit, tästäkin asennosta olisi pitänyt ottaa postausta varten kuva!)

Olen lähiaikoina kokenut jälleeninnostumisen liikunnasta ja mielessä kutkuttelisikin mm. ihka ensimmäinen salikortti! Punnitsen yhä eri vaihtoehtoja, sekä eri saleja että sitä onko salikortin kauhistuttavan kallis hinta oikeasti rahansa arvoinen. :'S Lihaskuntoa enemmän minua kiinnostaisi kehon rasvan polttaminen, joten perus punttisalin lisäksi haluaisin erityisesti ryhmäliikuntatunteja, etenkin tanssia! Muita toivomiani asioita olisivat suht edullinen hinta, lähellä sijaitsevat ilmaiset parkkipaikat, sekä lyhyehkö sitoutumispakko. Vaikka minusta kuinka nyt tuntuisi että olisin valmis ja halukas liikkumaan kaikkina tulevina vuosina (heh), todellisuus saattaa olla toinen. Siksi automaattinen kahdesta vuodesta hurjan hinnan maksaminen ei-mistään olisi varsin raivostuttavaa, jos toteaisinkin ettei sali sovikaan minulle. Olisiko lukijoilla suosituksia Turussa sijaitsevista kuntosaleista, jotka saattaisivat edes osittain täyttää näitä asettamiani kriteerejä?


Aloitin viikko sitten säännölliset vatsalihasharjoitukset, joiden myötä haastoin itseni 30 päivän vatsalihashaasteeseen:

Yllättävän rankkaa, erityisesti minulle näin raskauden sekä muun yleisen liikkumattomuuden jälkeen. Noin vuosi sitten minulla oli vielä melkoiset vatsalihakset, ehkä niiden voimin minä yhä jotenkuten porskuttelen haasteessani eteen päin. :D


Mutta palatakseni takaisin venyttelyyn! Tässä minun tämänhetkiset viikon takaiset venyttelytulokseni. Voisin ottaa tavaksi kirjoitella ja kuvailla tänne joitain treenijuttuja ja etenkin tätä epäsäännöllisen säännöllisten venyttelyni kehittymistä.

Tämä on aina ollut helpointa.

Tässä venytyksessä on taas haastetta! Erityisetsi eteen päin taivuttaessa.
Tässä tämänhetkinen pitkittäisspagaatti. XD Vaikka suoritus ei pahimmasta päästä olekaan, niin olen kyennyt paljon parempaan. Siihen nähden ei kovin häävisti mene... :'D
Okei, tässä poikittaisspagaatissa en ole koskaan ollut mitenkään paras XDD 
Tässä tämä jalkapallossa paljon tehty etureisivenytys.
Ja silta. Jeee osasin tämän vielä!! :----)