sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Yliajalla kuulumisten kera

RV 39+6
 Heippa murut! :'> Täällä ollaan yhä samassa paketissa, kolmannella päivällä "yliaikaisuutta". Todellisuudessahan raskaus on yhä täysiaikainen, sillä toistaiseksi ollaan liikkeellä viikoilla 38-42, ja viikolla 40+0 on se virallinen laskettu aika. Tämä tarkoittaa sitä että raskaus on kaikesta kolmen päivän lasketun ajan ohittamisesta huolimatta vielä täysin normaali, ja nimittääkseen sitä yliaikaiseksi tulisi minun olla raskaana vielä puolisentoista viikkoa. :') Ei siis ole mitään hätää! Vaikka huolestuneet ja jännittyneet sukulaiset ja ystävät kyselevätkin nyt lähes päivittäin onko jo jotain tapahtunut.<3 x3

Tapahtuuhan sitä jotakin pientä joka päivä! Viimeisen viikon ajan supistuksia on tullut varsinkin iltaisin, ja tänään niitä tuli myös päivällä ollessamme ruokaostoksilla. Joka kerta olen ajatellut että lähtö saattaisi tulla tulevana yönä, mutta aina sitä on kuitenkin herännyt rauhallisissa merkeissä kivuttomaan aamuun. "Jaaha, ei vielä tänäänkään siis." Tänä iltana supistuksia tuli jossain vaiheessa peräti 15 minuutin aikavälillä, noin kahden tunnin ajan! Se oli jotakin uutta, sillä niin säännöllisiä rytmejä minulla ei ole vielä aikaisemmin ollut.

Mikko lähti juuri yövuoroon, ja hän onkin jo viikkoja sitten ennustellut että ihan varmana synnytys käynnistyy juuri tämän kyseisen yön aikana kun hän ei olisi kotona! : D Toivon tietysti että synnytys lähtisi käyntiin rauhallisissa merkeissä ilman paniikkia ja sättäämistä kummankin meidän ollessa leppoisasti himassa. Jos tämän yön aikana synnytyksen on kuitenkin käynnistyäkseen, toivottavasti hänen töissään ei ainakaan ole kovin hektistä, ja hän pääsisi näppärästi liukenemaan paikalta. ^^' Tietystihän minä jo haluaisin päästä itse asiaan, enkä malta enää odottaa milloin tämän pikkuisen tapaaminen tulisi jo vihdoin tapahtumaan! :''>

Perjantaina käväisimme Mikon sukulaisten järjestämällä mökkireissulla. Oli ihanaa viettää aikaa luonnossa ja nähdä niin paljon tuttuja ihmisiä. ^^ Monen kanssa Mikon sukulaisista olen ehtinyt jo aika hyvin tutustumaan ja osan kanssa jopa ystävöistymään enemmänkin. Heidän näkeminen ja kuulumisten vaihtaminen on minustakin nykyisin kovin mukavaa! :'>

Vaikka lentopalloilut ja uintireissut jäivätkin osaltani vaivalloisen liikkumiseni vuoksi tällä kertaa tekemättä, oli kuitenkin hauskaa seurata aktiviteetteja vierestä ja jutella ihmisille. : ) Näiden lisäksi oli tietysti saunomista ja ah-niin-ihanaa grillailua! >.< Viihdyttiin sukutapaamisessa pitkään, ja lähdettiin ajamaan kohti kotia vasta puolenyön jälkeen. Sinnekin olisi voinut jäädä yöksi, mutta mukavuudenhaluisina (sekä ajatellen tietysti myös mahdollista synnytystä ja sairaalan sijaintia) päätimme lähteä nukkumaan omaan sänkyyn.

 Nyt kun kerrankin tyhjentelen puhelimeni muistikorttia, laitetaanpa kaikki kuvat kerralla. : D Tässä muutama otos juhannukselta, kun olimme merenrannalla Mikon vanhempien sekä sukulaisten kanssa. Ilma oli kaunis, mutta kylmä ja tuulinen!


Ja pitkästä aikaa ruokakuvia varmaan kahden kuukauden ajalta! : D Tulee näköjään kuvattua vain erityisen herkkua tai hyvännäköistä ruokaa, sillä eihän se jokapäiväinen syöminen aivan tällaiselta näytä.. Paitsi jotkut jutut tietenkin, mutta pizzaa tai lettuja ei kyllä tule syötyä edes viikottain (harmi kyllä x3).

Aamupala ovat tosin yhä useammin alkaneet näyttämään ennen niin totuttujen leipien sijaan tuon ensimmäisen kuvan kaltaisita myslisekoituksilta. Kyseessä on samaa, aikaisemmin hehkuttamaani lempparia Myllärin luomu-mysliä, jota sekoittelen milloin mihinkin. Tavallisen makujugurtin sijaan teen usein  maustetun ja maustamattoman jugurttien (esim. kreikkalainen) sekoituksen tai sekoitan makeampaa jugurttia rasvattomaan rahkaan. Myös turkkilainen jugurtti ja mustikkakeitto sopivat myslin kaveriksi loistavasti, ja kaikkia näitä kombinaatioita muuntelemalla (sen mukaan milloin mitäkin jääkaapista löytyy) saa aika mukavasti vaihtelua! : ) Jotenkin se "tavallinen" marja-, banaani- tai hedelmäjugurtti on makuuni nykyisin aivan liian makeaa. : ( Jos jotain niistä haluan saada myslieni seuraksi, mukaan on aina laitettava myös jotain maustamatonta saadakseen koostumuksesta sopivan makuista.

Jokin aikaa sitten väkertämäni kynnet, jotka Mikko nimesi Tähtitaivaaksi, sekä vauvalle kudotut tumppuset. : 3

Mukavaa illan jatkoa teille! Toivottavasti yöni tulee olemaan rauhallinen, vaikka toisaalta happeningi olisi jo kovasti toivottavaa! >.<' Heips!

torstai 26. kesäkuuta 2014

Laskettu Aika

Tänään on laskettu aika, maaginen päivämäärä 26.6, jota on odotettu kuin kuuta nousevaa heti siitä päivästä kun sain tietää olevani raskaana. :') Arvatenkin olen yhä yhtenä kappaleena, vaikka viimeksi eilen illalla sisältä tulevat potkut muistuttivat söpön pikku vauvahassuttelun sijaan oikeasti kivuliasta pahoinpitelyä. =__='

Supistelua on tullut päivittäin, mutta siitä huolimatta vointi on ollut hyvä. Eilen illalla kävimme kirjurissa kävelyllä, katsomassa eläimiä ja nauttimassa lämpimästä ilmasta. Vielä pari kuukautta sitten liikkuminen oli niin hankalaa, etten olisi ikinä uskonut yhä lenkkeileväni vielä lasketun ajan edeltävänä päivänä. :'o Onhan se toki hyvä että vointini on parantunut, ja selkä- sekä kylkisäryt ovat loppuneet oikeastaan kokonaan. Jotenkin vain tuntuu aivan nurinkuriselta olla paremmassa voinnissa nyt aivan raskauden loppumetreillä, kun taas silloin jolloin vatsa olisi ollut pienempi ja toimimtakyvyn ja asioiden aikaansaamisen olettaisi olevan parempi. : DD Voisinkohan nyt mennä esimerkiksi suorittamaan kesken jääneen harjoitteluni loppuun? >;3 Hehs..

Odottelun lisäksi tämän päivän ohjelmistooni kuuluu käynti perinteisellä neuvolatarkastuksella sekä ruokaostoksilla. Toivottavasti neukkureissu todella jäisi raskausajan viimeiseksi, sillä tänäänkään en enää millään viitsisi raahautua sinne "turhan takia". Nyt kun synnytykseen on enää päiviä tai jopa tunteja aikaa jäljellä, haluaisi jo keskittyä itse asiaan eikä kierrellä ja kaarrella sen ympäri.

Edellisessä postauksessa mainitsemani vauvapipo tuli muuten eilen valmiiksi! :---) Piposta tuli aika kiva, ja juuri sellainen kuin siitä alunperin halusinkin. Vielä en tiedä miltä se tulisi näyttämään vauvan päässä (onko liian iso, pieni tai leveä), mutta sen näkee sitten koekäytössä. :'3 Se mikä yllätti pipon toteutuksessa eniten, oli  miten pikkutarkkaa kahden samanlaiseksi tarkoitetun tupsun tekeminen onkaan! xD Saadakseen tupsuista tismalleen yhtä tuuheat ja paksut, ne oli tehtävä välivaihe välivaiheelta yhtäaikaisesti. Mutta kun tämän oivalsi, kaiken kaikkiaan pipon kutominen oli helppoa ja melko nopeaa. : >

Tulee jotenkin hirmuisen hyvä mieli aina kun saa aikaiseksi jotain omin käsin! Erityisesti kun työ oikeasti onnistuu aika kivasti, ja lopputuloksesta tulee juuri sellainen kuin sitä oli ajatellut päässään. Joskus siitä tulee jopa alateltua parempi! : > En oikeastaan osaa päättää, kummasta tulee tyytyväisempi olo lopputulokseen: silloin kun onnistuu luomaan juuri sellaisen jutun mitä oli suunnitellutkin päässään vai silloin kun suunnittelua ei sen kummemmin jaksa miettiä, vaan antaa mennä lennokkaasti eteenpäin ja huomaa lopuksi "Wow, aika komeahan tästä tulikin". : )

Tässä vielä nämä Mikolle pikaisesti väkertämäni jämälanka-säärystimet. : D Eivät mitenkään tyylikkyyden multihuipentumia, mutta ovatpahan herralle kelvanneet! >.< Nämä ovat päätyneet käyttöön jo useamman kerran (päivisin ja öisin), vaikka ovatkin olleen olemassa vasta alle viikon ajan. ^^'

Uusi vauvan välikausihaalari näyttää siis tältä! : ) Minusta aivan huippusuloinen enkä malta odottaa milloin päästään pukemaan sitä vauvalle! >_< Kaupassa olisi ollut tämän raikkaan vihreän lisäksi myös vaaleanpunaisen-pinkki norsuhaalari, mutta tämä vain oli niin liikkis<3

Ja tässä se ostamani hoitolaukku. : > Merkkiä en enää muista (=tiedä), enkä oikeastaan edes välitä kun marketin hyllyltä tämän nappasin. Ulkonäkö oli minusta hirmu kiva, ja nuo lähes huomaamattomat pinkit yksityiskohdat rei'essä tekevät kokonaisuudesta vähän perus mustaa kassia jännemmän! ^^

Mutta eipä tässä kummempia. Palaillaan!

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Sadepäivien puuhailut

Odottelu ja kotona istuskelu alkaa hiljalleen käymään melko tylsäksi. Onneksi kaveriksi löytyvät villalangat ja kutomapuikot, joista tulee väsäiltyä milloin mitäkin. Minulla on oikeastaan aina meneillään jokin kudontaprojekti. Toisinaan ne vain edistyvät nopeammin kuin muulloin. : D Nyt on taas kutominen maistunut, ja olenkin muutaman viikon aikana saanut valmiiksi villasukat itselleni (alla), lämpösäärystimen Mikolle (koska nilkat palelee ja villasukissa tulee kuulemma hiki, haha xD) sekä eilen väkersin yllä näkyvät vielä yhdet minivillikset vauvalle. Jos kesä aikoo jatkua tällaisena sateisena ja koleana kuin nyt kesäkuun ajan on ollut, vauva tulee todellakin tarvitsemaan lämpökerroksia! :'o

Nyt puikoilla on jälleen uusi juttu, nimittäin vauvaPIPO! >__< Pipojen kutomisesta minulla on vain minimaalinen määrä kokemusta, ja sekin ikävä kyllä negatiivista. : D Joskus yläasteen tekstiilitunnilla teimme yhdessä ystäväni kanssa villasukkien jälkeisenä "ekstra-kudontatyönä" villapipot, ja kaikesta ohjeiden noudattamisesta huolimatta KUMMANKIN meidän pipoista tuli aivan järkyttävän pienet! xD Ohje oli käsittääkseni tarkoitettu aivan normaalikokoiselle aikuisen päälle (ja muistaakseni siihen piti vielä mitata päänympärystäänkin tjtn), mutta lopputuloksena pipot olisivat mahtuneet vain nukelle. :'> Tästä ja kaikesta kertyneestä kudontakokemuksesta viisastuneena teen nyt tämän pipon omin kaavoin (=silmämääräisesti kokoa arvioiden eikä kaavoja sokeasti tuijottaen) ja katson mihin minusta on! : 3 Ainakin vauvatakin kohdalla tämä taktiikka onnistui mainiosti, ja uskoisin pipon todellakin olevan paaaljon helpompi homma yritettäväksi! : >



Tänään kävimme juhannusten jälkeisten tyhjien ruokakaappien vuoksi isommalla kauppareissulla, ja alennusmyyntien vuoksi sieltä yllättäen päätyikin mukaan ruoan lisäksi vauvalle suloisen söpö vihreä norsu-ainheinen välikausihaalari sekä hyvännäköinen hoitolaukku! : ) Totesin nimittäin taannoin, että eihän minulla herran jestas ole yhtäkään isompaa laukkua, johon saisin mahtumaan kaiken tarpeellisen vauvalle! : / (nojoo paitsi koululaukku, mutta sekin on Mikon vanha ja käytän sitä oikeastaan vain siksi, että herra itse ei siitä erityisimmin välitä)

Meinattiin aluksi hankkia "kunnollinen" hoitolaukku-nimikkeellä varustettu kapistus, mutta totesimme että sellaiseksihan soveltuu oikeastaan mikä vain tilava kassi. Minä pienten inan lompakkoa isompien olkalaukkujen ystävänä joudun pikkuiselle koetukselle, opettelemaan suuren laukun käyttöä. Onneksi löytämämme laukku on kuitenkin niin superkiva että sitä on ainakin ulkonäon (sekä tietysti käytännöllisyyden) vuoksi kiva kantaa mukana. ^^

Välikausihaalarikin tulee varmasti jo tänä kesänä tarpeeseen, sillä tällaisilla sadekeleillä vauvalle on oltava jokin toppahaalaria ohuempi, mutta villapaitaa kestävämpi tuulen ja sateen suoja. Voisin laittaa näistä kummastakin uudesta ostoksesta vielä vaikka kuvia tänne blogiin, kun vain sellaisia kerkeilen kuvailemaan. : ) Molempien näiden yhteishintaksi tuli vain kolmekymmentä euroa, joten tuhlailevaksi ei minua mielestäni voi millään lailla kutsua! : DD

Maha on jo aivan järkyttävän kokoinen! Se painaa tonnin ja kutisee arpien kohdalta jatkuvasti! x( En käsitä miten jotkut naiset kantavat sisällään kaksosia tai kolmosia (puhumattakaan sitä suuremmista määristä), sillä jo tämän yhden ainokaisen kanssa tunnen räjähtäväni kappaleiksi... Yllä oleva kuva on otettu eilen, mikä tarkoittaa että tänään viikkoja on jo 39+4. Siis KOLME päivää laskettuun aikaan!! Vaikka minulla kyllä onkin kova aavistus, että vauva syntyy yliaikaisena.... Olihan meidän murukka np-ultrassakin hieman viikkoja pienempi. Ja yliaikaisuus on muutenkin perheeni naisilla vissiin aikamoinen hitti. : DD

Ainiaisten tv-sarjojen ja elokuvien lisäksi taloudessamme on viihdytty nyt myös uuden harrastuksen, sähkörumpujen parissa! : > Uutta vekotinta soittelee pääasiassa perheen isäntä Mikko, mutta myös minä eksyn toisinaan harjoittelemaan jotain uutta komppia tai pelaamaan tietokoneeseen kytkettyinä jotain musisointi-peliä. : ) Kivaa vaihtelua. Ja kehittää kaiken lisäksi motoriikkaa ja rytmitajuakin. ^^

Tällaisia sadepäivien aktiviteetteja meillä harrastetaan. Mitä sisätiloissa toteutettvaa te olette näinä päivinä keksineet? : >

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Keskikesä

Hyvää juhannusta teille! : ) Meidän keskikesän juhlinnat toteutuivat eilen, käytyämme Raumalla ensiksi grillaamassa minun vanhempiemme luona, ja mentyämme sen jälkeen illaksi Mikon porukoiden veneelle meren rannalle. Sää oli aivan hirmuisen kylmä ja tuulinen, joten kovin kesäisiä fiiliksiä ei vapaasta ja herkkujen täytteisestä illasta huolimatta tullut. ^^' Muuten grillailu ja sukulaisten näkeminen oli kuitenkin kivaa. :')

Tänään juhannuspäivänä Mikolla on iltavuoro, joten lähdimme eilen myöhään illalla ajamaan takaisin Poriin. Ystäväpirskeet jäivät tänä(kin) vuonna meiltä väliin, mutta sovimme että ainakin ensi vuonna sitten tähän juhannus"kiroukseen" on tultava loppu! Voin vaikka itse järjestää pippalot meillä, varsinkin jos silloin asumme kodissa, missä meillä on oma piha ja grillausmahdollisuudet! Uujeeaa!! 8---)))

Jännitin hieman, miten näin neljännelläkymmenennellä raskausviikolla uskaltaa enää lähteä minnekään kauas synnytyssairaalasta, mutta kaikki meni kuitenkin erittäin rauhallisissa merkeissä eikä synnytys oletettavastikaan lähtenyt sinä reissuna käyntiin. >.<' Tuntui kieltämättä hassulta hyvästellä vanhempia ajatuksella "tämän jälkeen näemme luultavasti vasta kun minä olen jakautunut kahdeksi", mutta toisaalta hinku vauvan syliin saamiseen on jo niin kova, että olisin ollut tyytyväinen viettäväni jo juhannustakin kolmihenkisenä perheenä. :'>

Laskettuun aikaan on enää naurettavat viisi päivää aikaa! @__@' Ajatus niin nopeasta aikataulusta tuntuu hurjalta, mutta samalla koko aikakäsitys on hiljalleen menettänyt minulle merkityksensä. Supistuksia tulee päivittäin, eikä nyt sitä enää yhtään tiedä milloin synnytys alkaa. Päivä voi olla huomenna tai viikon päästä. Tai sitten se voi tapahtua vaikka ensi yönä! Huhh.... Tuntuu etten nykyisin puhu enää mistään muusta, mutta tämä vain on niin big deal, etten käsitä sitä kunnolla vielä itsekään. :')

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Vadelmaista asua

RV 38+4
Heiippps! : > Vointi on taas ihan mahtava, muutamia satunnaisia supisteluja lukuunottamatta. Toisaalta, niitähän saisi tulla jo mielellään enemmänkin ja vielä sellaisina että ne johtaisivat johonkin suurempaan...... : D Äh, minähän niiiin lupasin aikoinaan ettei minusta tule ikinä sitä nalkuttavaa "Syntyis jo, syntyis jo" -valittajaa, ainakaan ennen laskettua aikaa! >.<' Niin moni ensisynnyttäjä kuitenkin synnyttää vasta lasketun ajan jälkeen, joten turha hätiköiminen näin aikaisin on vielä typerää. Mutta aaaaa!!! The DAY koittaa jo KYMMENEN päivän päästä!!! Ssssekoannn! 8---O Any minute now!!

Mikolla oli viimeyönä yövuoro, ja harvinaisesti tällä kertaa herra on onnistunut nukkumaan univelkojaan koko päivän. ^^ Yleensä ollaan kumpikin huonoja nukumaan pitkään aamuisin ja päivisin, vaan yövuorojen jälkeen unta tulee saatua vain muutaman vaivaisen tunnin verran. Mikon herättyä tänään kuitenkin vasta iltapäivällä ja toipuiltuaan unipöpperöistään hetken, lähdimme käymään ostoksilla kaupassa.

Tuntui kovin mukavalta poistua pitkästä aikaa (=muutamahkoon päivään) kotoa ja laittaa päällensä vaihteeksi jotain muuta kuin kotipöksyjä tai -mekkoa. Mitään uutta ja yllättävää asua ei näillä kurveilla enää saa oikein aikaiseksi, mutta haluan ottaa kaiken irti viimeisistä mahdollisuuksistani saada blogiin vauvamahallisia asukuvia. >.<

Tuo marjapuuron vadelmainen väri on muuten aivan ihana!<3 En tosin tiedä, mihin muuhun kyseistä sävyä voisi nätisti yhdistää muuta kuin mustaan? Mutta eipä se minua haittaa. n_n Jossain vaiheessa ajattelin oranssinpunaisen tukan näyttävän kaikkien punertavien sävyjen kanssa hassulta, mutta eipä se kummasti enää oudoksukaan.

Oranssihtaviin kulmiinikin olen nykyisin tottunut. Minusta on oikeastaan aika kivaakin, että voin nykyisin sutia kyseisellä vaaleammalla kulmakynällä surutta niin paljon kuin huvittaa, toisin kuin ennen jouduin säännöstelemään ja rajottamaan mustanruskeaa kynääni todella pidättyväisesti. Pidän muutenkin nykyisin vähän paksummista kulmista, enkä ehkä siksi jaksa ottaa niin kovaa stressiä myöskään niiden nyppimisestä. xD

Tämmöisiä ei-niin-ihmeellisiä kuulumisia mulle. : > Ensikertaan!

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Ajan kulkua ja odottelua

Tunnit tuntuvat pitkiltä ja päivät loputtomilta. Erityisesti nyt, kun Mikko on paljon töissä ja minä täällä yksinäni äitiyslomani alkutaipaleella. Toivottavasti edes lapsen kanssa saan päiviini sisältöä, sillä muuten äitiyslomasta tulee melkoinen vyöry tylsistymistä. =__=' Silloin pystyn ainakin liikkumaan, eikä kaikki tekeminen aiheuta väistämätöntä kipuilua. : (

 Aikani kuluu tv-sarjojen ja internetin voimin, mutten silti osaa ajatella muuta kuin vauvaa ja lähestyvää synnytystä. Kaikki tuntuu vain yhdeltä suurelta odotukselta ja kaikki muu muuttuu siinä ohessa harmaaksi sumuiseksi taustaksi. Toivoisin vain ajan kuluvan nopeammin tai minun pystyvän keksimään itselleni muuta ajateltavaa, jolloin synnytyksen käynnistyminen voisi tapahtua yllätyksen tavoin odottamatta. : >

Tänään supisteluja on taas ollut jonkin verran. Tulevat ja menevät, hiljempinä ja kovempina. Tekisi mieli juosta jokin maratoni tai hankkia jostain muualta jotain boostia, jotta supistukset kovenisivat ja kaikki lähtisi käyntiin kunnolla! : D Itseasiassa huomenna olisi aika hyvä päivä syntyä, vaikka en silti vieläkään osaa uskoa että se voisi tapahtua ennen laskettua aikaa. Minä niin tiedän, että täällä ollaan maha pystyssä vielä viikkoa lasketun ajan jälkeen...

Niin, ja mahasta puheenollen! Raskausvatsani on todellakin tainnut kunnolla laskeutua! :'o Huomasin pinkeän rantapallon muuttuneen näiden muutaman päivän aikana hieman löysemmäksi, ja navan alla olevan "pömppis-alueen" pehmentyneen normaalimman näköiseksi. ^^ Uskon vakaasti tämän kaiken tarkoittavan synnytyksen lähestymistä ja kohdun tilanteen edistymistä! Mitä pidemmälle paikat pehmenee ja valmistautuu, sitä helpommalta (ainakin oman logiikkani mukaan) itse ponnistamisen pitäisi tuntua! : 3

Meikittömät silmäkuvat tuli otettua kameran testausmielessä, ja aika kivojahan näistä sai muokattua. : ) Ehkä vielä joskus kun opin taitavaksi meikkaajaksi, voin ottaa laadukkaita meikkikuvia upeista luomivärimaalauksista ja ripsitaiteista. >.<

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Baby Shower

Tämän viikon tiistaina pidin luonani ihanien tyttöjeni kanssa ikimuistoiset baby showerit! : 3 Kuten aiemmin kerroin, olin aluksi kyseisten pippaloiden pitämisestä hieman skeptinen, sillä en ollut varma jaksamisestani, voinnistani tai siitä, pystyykö kukaan toivomistani vieraista enää niin lyhyen varoitusajan jälkeen saapumaan paikalle. Suunnittelua hankaloitti meidän kaikkien välimatkat (Jyväskylä-Pori-Turku) sekä menojen ja töiden tuomat aikatauluongelmat. Järjestelyt ja suunnittelu kun pääsi jäämään minulta niin viime tippaan, etten ollut kerinnyt erityisemmin neuvottelemaan tästä asiasta kuin muutaman kanssa todella pintapuolisesti. ^^'

Noh! Kaikista epäilyistä huolimatta kaikki haluamani tyttöset pääsivät tulemaan paikalle, ja vietimme täällä aivan huippua tyttöjen aikaa<3 Tarkoituksenani oli pääasiassa syödä yhdessä herkullista ruokaa, vaihtaa pitkästä aikaa kuulumisia, rupatella huolettomasti tyttöjen juttuja ilman miehiä sekä siinä ohessa tehdä muutamia tulevaan vauvaan liittyviä pelejä ja leikkejä. >_<' En tietoisasti halunnut näiden baby showereiksi kutsuttujen pippaloiden painottuvan liikaa vauvoihin, sillä a) kellään lähimmäisistä ystävistäni ei vielä ole lapsia, b) kukaan ystävistäni ei ole niin innostunut lapsista, että haluaisi puhua niistä koko päivää, c) tiedän itse jo jonkin verran kaikenlaista vauvojen ja lasten hoidosta ja kehityksestä eikä minulla siis ole mitään varsinaista "kysyttävää" ja d) minä itsekin olen tietyllä tavalla niin täynnä vauva-aiheisia keskusteluja, että on varsin mukavaa keskustella rakkaiden ystävien kanssa myös muista asioista, kuten vaihtaa pistästä aikaa kuulumisia. :'33

Halusin ehdottomasti tehdä kutsuille paljon hyvää ruokaa! Rakastan menun suunnittelua ja sovittelua milloin mihinkin tapahtumaan. Näihin pirskeisiin halusin panostaa erityisesti minun itseni suosimiin herkkuihin sekä siihen, ettei ruoka-aineita vain valittaisiin sillä perinteisellä "mikä olis halpaa tehdä" -kaavalla. : DD Ruoanlaittoa ja suunnittelua hieman vaikeutti se, että puolet vieraistani olivat kasvissyöjiä enkä halunnut siksi tehdä vegeratistien ja lihansyöjien välistä ruokaerottelua. Päädyin ratkaisuun, että kaikki ruokani tulisi sopimaan kaikille, ja sen tulisi maistua hyvältä! : )

Tarjoilupöytäni sisälsi:
- Aurinkokuivattutomaatti-juusto-paprika-tomaatti-sipuli -piirakkaa (itse sovellettu, kuvassa)
- Coctailpiirakoita valkosipulimajoneesi-juustolla ja kurkulla
- Tuoresalaattia, joka sisälsi: kurkkua, tomaattia, jäävuorisalaattia, lehtisekoitusta (basilika, rucola jne),  itsetehtyjä krutonkeja, maissia, vihreitä viinirypäleitä sekä parmesaania
- Pinaatti-feta-muna -pasteijoita (<-tein aivan ensi kertaa ja itsetehtyä lehtitaikinaakin >.<)
- Suklaamuffinsseja (kuvassa)
- Suffelipaloja ja vaahtokarkkeja

Lisäksi ihanat ystäväni toivat lohi- sekä vadelma-rahka-raparperi-piirakkaa, mansikoita, täytettyä patonkia, kolaa ja valkosuklaadipattuja pähkinöitä<3 Omnomm, kiitos kovasti!! :'33 Edellämainittujen itsetehtyjen ruokien lisäksi oli tarkoitus tehdä myös tonnikala-riisi-muna-majoneesi -salaattia, mutta näiden ystävien tuomien juttujen vuoksi päädyin jättämään tämän salaatin teon seuraavalle päivälle. Tokalle bs-päivälle oli jäämässä vain kaksi vierasta, joiden kanssa teimme tonnikalasalaatin lisäksi täytettyjä lämpimiä ciabatta-leipiä. :'>

Vieraiden tullessa meille, kaikilla oli hirmuisen kova nälkä! XD Olin varoitellut kaikkia että täällä olisi sitten todellakin tarkoitus syödä, ja kaikkien täytyy olla kykeneväisiä siihen. : D Vakuutteluni taisivat tosiaankin mennä hyvin perille, sillä kaikkien ollessa paikalla (ja ruokien tarjolla), paljoa ei ehtinyt tai pystynyt kuvailemaan. :'D Muutaman valokuvan pöydässä istuvista tytöistäni pääsin kuitenkin napsimaan. ^^

Ruoat näyttivät maistuvan ja ainakin minä söin itseni totaaliseen ähkyyn. xDD Juomiksi olin pippaloihini valinnut Rose Pommacia, eri makuja Juissi-mehua sekä alkoholitonta omenasiiderijuomaa. Söimme ja juttelimme siinä yli kolme(!!!) tuntia, ja istuimme vieläkin pöydässä kun Mikko tuli iltavuorosta kotiin. : D

Ihanaa oli vain jutella pinnallista ja syvällistä mitä ei useinkaan kasvotusten pääse tekemään<3 :') Vaikka nähtäisiinkin muutaman kuukauden välein bileissä tai muissa niiden kaltaisissa "pidetään hauskaa suurella sekaporukalla" -jutuissa, tiedättehän miten syvällisemmät ja aidommat keskustelut jäävät niistä usein pois. Juuri sellaisia tapahtumia pitäisi mielestäni useammin tasapainoittaa tällaisilla rauhallisilla naistenilloilla, joilla vain rentoudutaan ja keskustellaan mitä kenellekin ihan oikeasti kuuluu.

Ruoan jälkeen (kun vihdoin maltoimme siirtyä pöydästä muihin juttuihin x3) vuorossa oli sitä baby-osuutta! : D Ensimmäisenä "ohjelmanumerona" kunkin vieraan piti arvata mahani ympärysmitta navan kohdalta ja leikata lankakerästä sitä vastaava langan pätkä! : D KAIKKI vieraani veikkasivat todellista suurempaa ympärysmittaa, mutta kyllä niiden joukosta silti löytyi yksi pienintä mittaa veikannut voittaja. ^^

Toinen vauva-aiheinen peli liittyi vauvaruokaan, eli tässä tapauksessa piltteihin. :3 Vieraiden piti maun perusteella tunnistaa ja yhdistää pilttipurkit niiden oikeisiin etiketteihin. Yhteistyössä heidän oli sitten päätettävä mikä kuului alun perin millekin purkille, ja minä tuomarina sitten tarkistin oikeat vastaukset. ;D Kana-annokset menivät väärin päin, mutta muuten makumestarini arvasivat kaikki oikeisiin osoitteisiin! :'>

Kolmas vauva-aktiviteetti oli vauva-mobilen askarteleminen! Kyseinen idea tuli alun perin yhdeltä vieraista, ja ihan huippu ajatushan se oli toteutettavaksi! :'33 Postauksen ensimmäinen kuva onkin juuri tämä kyseinen yhteistyöllä tekemämme vauvalle tuleva katseenvangitsija! Siitä tuli aivan mielettömän kaunis ja upea ja olisin melkein voinut ostaa samanlaiset ihan kaupasta, niin hieno siitä tuli! n__n Kiitos kovasti kaikille osallistuneille, vaikka hieman oletettua enemmän aikaa sen teko lopulta veikin. >.<'' (Suurin violetti-punainen tupsu on minun, eli itse vauvan mammam tekemä :'3)

Sain myöskin ystäviltäni aivan ihania lahjoja!!<3 Lahjoja oli mm. vauvapeitto, vauvan hellehattu, vauvan kuolalappusia, söpö pehmokoira, vauvan juomamukeja, pikkuruisia potkupukuja ja vauvapaita, kukkia (kuvassa) sekä Body Shopin luksus-rasvoja äidin omiin hemmotteluhetkiin.<3 Kiitos hirmuisesti näistä kaikista! :'')

Olen kamalan onnellinen kun minulla on niin mahtavia ystäviä, kiitos.<3<3

perjantai 13. kesäkuuta 2014

13. perjantai

(Epä)onnen perjantai 13. päivää teille kaikille! :) Kävimme tänään Mikon kanssa jälleen neuvolassa ja kaikki mitatut arvoni olivat yhä kunnossa. Olen niin tyytyväinen, että verenpaineeni on koko raskauden ajan ollut täysin normaaleissa (ellei jopa hieman matalissa) lukemissa ja jopa liian alhaalla ollut hemoglobiinini on vihdoin korjaantunut rautatablettien ansiosta! Vauva oli tällä kertaa myös taas hieman laskeutunut alemmas lantioon, kohti synnytyskanavaa. Ja sehän tarkoittaa vain yhtä asiaa, synnytys alkaa lähestyä päivä päivältä!!

Tuntuu aivan käsittämättömän mahdottomalta että synnytys oikeasti lähenee hullua vauhtia ja laskettuun aikaan on alle kaksi viikkoa (13 päivää). O__O'' Jos siis kaiken kaikkiaan vauva päättää tulla yliaikaisena, siitä huolimatta saamme nyyttimme syliin jo neljän viikon sisällä! En osaa pukea sanoiksi kuinka uskomattomalta tämä kaikki tuntuu! Niin pitkään odotettu on jo niin pian totta<3

Aamulla ennen neuvolaan lähtöä Mikko nappasi minusta parvekkeella muutamat uniset kivat asukuvat. :3 Vaikei kuvattava ollutkaan lainkaan hehkeimmillään, luonnonvalo ja uudehko Nikon-kameramme loivat yhdessä melko mahtavaa jälkeä! Siis katsokaa tuota terävyyttä, valoa ja kaikkea! Minusta kuvat vastaa laadultaan lähes ammattikuvaajan lopputulosta. :'o

Uusi ruutupaita on saatu ystävältäni Jennalta, joka sanoi paidan varmasti mahtuvan minulle vatsani tilavuudesta huolimatta. En meinannut ensiksi uskoa tätä väitettä todeksi, enkä ainakaan enää silloin, kun näin koko-lappusen S-merkin. Kaikesta huolimatta kokeilin paitulia avarin mielin ja kappas, sehän tosiaan MAHTUU! 8----) Nappirivistö olisi mennyt kiinni jopa kokonaankin, mutta näin puoliavattuna se näytti mielestäni kivemmalta. ^^ Voi tätä raikasta oloa, kun saa päällensä jotain uutta ja virkistävää!

Neuvolan jälkeen menimme piipahtamaan vielä muutamalla kirpparilla. Tajusin nimittäin muutama päivä sitten, ettei meillä tosiaankaan ole kuin muutama hassu 50-kokoinen minibody vauvalle! o__o' Isompia bodyja on sitten vaikka millä mitalla, mutta niitä vastasyntyneelle sopivia on vain pari. Kyllähän ne vauvat kasvavat kuin sienet sateella, mutta siitä huolimatta minusta tuntuisi hieman pahalta pukea palleroa ylisuuriin ja -löysiin potkupukuihin. Ajattelin, että paras tapa hankkia moisia erittäin lyhyelle käyttöajalle soveltuvia vaatteita edullisesti kirpparilta, ja löysimmekin sitten onneksi parit söpöt pikkuruiset bodyt, jotka ovat todennäköäisesti sopivia vauvalle heti syntymän jälkeen. ^-^ Näiden lisäksi mukaan lähtivät yhdet mahdottovan somat farkkuiset shortsi-pöksyt, joita en suloisuuden vuoksi vain kyennyt jättämään hyllylle. >___<'' Voisin ehkä lähiaikoina esitellä täällä muutamia pienimpiä lemppareita minivaatteita. :'3

Piti kirjoittaa tänne postaukseen myös baby showereista, mutta taidanpa pyhittää kyseiselle tapahtumalle ihan oman postauksensa. :'> Työssäkäyvä miehekkeeni roudasi kirpparilta samoin jo pitkään havittelemansa sähkörummut, joten minä lähdenkin tästä testailemaan niitä. : D Illemmalla meillä on vielä sauna, joten tästä päivästä tuli kaiken kaikkiaan aika huippu! Viikonloppuja sinnekin!~

torstai 12. kesäkuuta 2014

Masuvauvan kutsumanimistä ja kommunikaatiokeinoista

RV 37+5
Halusin tehdä itselleni muistoksi postauksen tulevan vauvamme raskauden aikana käyttämistämme nimistä! : > Vastaavia "kutsumanimi ennen syntymää" -postauksia olen lukenut muuallakin, ja jäänytkin niiden myötä miettimään kuinka hauskasti ihmiset keksivät masuvauvan kaltaiselle olemassa olevalle, mutta ei kuitenkaan vielä kunnolla elämässä elävälle ihmisalulle hauskoja variaatioita. : 3

Me aloimme miettimään tulevan lapsemme nimeä jo heti ryhdyttyämme yrittämään lasta. Omassa mielessäni olin suunnitellut tulevien lasteni nimiä tietysti koko ikäni, mutta vuosi vuodelta ne vaihtuivat ja muuttuivat erikoisemmiksi tai perinteisimmiksi. Joitakin vuosia, vielä viimevuosiinkin saakka, olin täysin varma haluavani tyttölapseni nimeksi Aadan. Näiden muutaman vuoden sisällä kyseisestä nimestä tuli kuitenkin niin häkellyttävän suosittu, että saatuani tietää sen suosion kasvusta päätin heti pudottaa nimen listoiltani. :'< Typerää ehkä, mutta ajattelin että en halua lapselleni mitään hänen sukupolvensa buumi-nimeä. ^^'

Mitään konkreettista lukkoon lyötyä nimeä meillä ei aluksi tullut. Olimme useaan otteeseen eri mieltä millainen nimi voisi ylipäätänsä olla kummankin mielestä kiva! xD Tai oikeastaan näinhän se meni: minä ehdotin yhtä, toista, kolmatta ja neljättä, ja Mikko hylkäsi ne kaikki. >:'D Herra itse sen sijaan ei keksinyt kuin muutaman itseään miellyttävän nimen, mutta nekin sai kaivaa hänestä puoliksi väkisin. >.<

Baby shower -valmisteluja :3


Toistaiseksi on yhä voimassa sopimuksemme jättää nimen lopullinen päätös vasta vauvan syntymiseen. Tällä hetkellä sekä pojalle että tytölle on toki olemassa ne todennäköisimmät suosikkinimet, mutta niitä pidämme hieman salassa (mahdollisesti nimenantotilaisuuteen asti) emmekä kutsu vauvaamme niillä erityisemmin edes keskenämme. Vaikka kätilö onkin ultrannut meille rakenneultrassa tyttöä, pidämme yhä myös pojan tuloa mahdollisena. Olisi hölmöä kutsua mahavauvaa koko raskauden ajan esimerkiksi Maijaksi, ja todeta synnytyksessä "kappas, meidän Maija olikin poika! : /" Sen verran voin tulevasta vauvamme nimestä paljastaa jo nyt, että hänellä ei tule olemaan sitä perinteisintä Suomalaista nimeä, jollainen löytyy joka viidennellä vastaantulijalla. : )

Toinen syy tulevan vauvamme tämänhetkiseen "nimettömyyteen" on myöskin meistä hyvin looginen. Vaikka periaatteessa olemmekin niin sanotusti päättäneet ne oikeat nimet sekä tytölle että pojalle, saattaa kuitenkin vauvan syntyessä käydä niinkun Sinkkuelämän Mirandalla. :'D Eihän me vielä olla kunnolla nähty vauvaamme! Mitä jos hän onkin aivan eri nimen näköinen?? >.<''

No mutta sitten itse asiaan! Raskauden aikana masuvauvallamme on ollut yhtä useampia kutsumanimiä! : 3 Ihan ihkaensimmäiseksi lempinimeksi annoimme alkiolle nimen "Haamu". Kyseinen nimike muodostui heti tehtyäni ensimmäisen positiivisen raskaustestin, jossa kontrolliviivan lisäksi ilmestyi haalean läpikuultava "haamuviiva". >.< Toinen alkuvaiheen sikiönimi oli ystäväni keksimä "Herne". Sitä käytettiin Haamua enemmän, koska nimi vain oli hirmu söpö ja pienen pientä haavevauvaamme kuvaileva. : 3 Viikko viikolta sikiö kuitenkin kasvoi, ja vertailimme sitä aina viikon ajan milloin mihinkin hedelmään, sen hetkisen koon mukaan. Vaihtuvat hedelmät alkoivat kuitenkin kyllästyttämään, ja ensimmäisen ultran jälkeen totesimme vauvamme todella olevan jo epämääräisen otuksen/hedelmän tai vihanneksen sijaan oikeasti VAUVA. : D

Baby shower leipomuksia ^^


Vauva-alkuisia (tai -aiheisia) nimiä käytetään yhä tänäkin päivänä, ja sellaisten viritelmiä on tähän asti kertynyt mm.
- Vaavi
- Vaavikka
- Vaaviska
- Vauva
- Vauveli
- Jössikkä
- Baby
- Bebe
- Beibske
- Tuhisija

Potkujen ja muljahtelujen yhteydessä vauvasta ollaan puhuttu nimillä:
- Rumpali
- Potkiskelija
- Huligaani
- Potkunyrkkeilijä

: DD Nämä nyt ainakin ovat olleet niitä käytetyimpiä ja eniten mieleen jääneitä lempinimiä tulevalle pallerollemme. >.< Kaksi ensimmäistä (punaisella) ovat niitä arkisimpia, joilla vauvaamme puhutellaan useimmiten.

Olen ollut hieman huono keskustelemaan masuvauvamme kanssa näin raskauden aikana. Alussa, kun into oli suurimmillaan, en jotenkin uskaltanut luoda sisällä asustavaan sikiöön liian lujaa sidettä. Mitä jos kuitenkin vauvalle sattuu jotain, tai raskaus menee kesken? Silloin vahvaksi luotu side ja mielikuva lapsesta vain satuttaa minua entistä enemmän. Kaikesta rakkaudesta huolimatta pyrin olemaan sisälläni kasvavaan ihmeeseen hieman etäinen ja totutella ajatukseen päivä kerrallaan. Ajan kuluessa luulin maha-juttelun tulevan kuvioihin itsestään, mutta mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä oudommalta omalle napalle (itsekseen) puhuminen vain muuttui. :'D Pari kertaa olen vauvalle kyllä laulanut kehtolaulun omaista hykertelyä tai jotain rauhallisempaa sävelmää (mm. Colors of the wind:iä, jolloin jostain kumman syystä liikutuin kesken lauleskelun kauheasti ja kyynelehdin täällä yksikseni XDD lol..)

Helpoiten kommunikoin vauvan kanssa koskettamalla ja silittelemällä mahaani. Juttelemme sille myös joskus yhdessä Mikon kanssa. Kun bebe syntyy, tulen varmasti höpöttelemään hänelle taukoamatta. Sitä kun minä teen jatkuvasti kissoillemmekin. >.<

Postauksen kuvat ovat satunnaisia otoksia tiistaipäivältä, jolloin valmistelin kotia ja ruokia tulevia baby showereita varten. : > Kutsut ovatkin jo takana päin, mutta niistä lisää myöhemmin! Tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa, heippa! :)

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Kipuisaa

Taas näitä iltoja... Supistelee kamalasti. Jakuvasti ja sitten taas ei ollenkaan. Ärsyttäviä supistuksia, joita ei voi oikein kellottaa, kun tulevat sellaisissa rykäyksissä. O__o Sattuu noin kymmenen sekunnin välein, kun sitten taas lakkaa kokonaan pidemmäksi aikaa. Pieniä supisteluja, suurempia. Menkkamaista jomotusta ja hullunkurinen x-hyppyjä pomppiva sisuvauva. Suurimman osan kivuista kestää vain hieman naamaa vääntämällä, mutta joidenkin kohdalla huudahdan ääneen AUU!

Muutaman päivän ajan on ollut vähän ärsyttäviä aikoja. Huonoja yöunia jatkuvan kuumuuden vuoksi. Armotonta kylkisärkyä pienemmästäkin aivastuksesta, niistämisestä tai yskäisystä. Auta armias jos menen oikealla puolella ponnistamaan itseni ylös sängystä tai kurottelemaan ylähyllyltä tarvitsemaani ruoka-ainetta. x__x' Pahoinvointiakin on taas ollut joitakin kertoja viimeisten viikkojen sisällä. Aamupalat pöntössä ja olo heikkona. Perjantaina neuvolatäti sanoi että kylkisäryt ja oksentelut johtuvat siitä, että vauva on vieläkin melko ylhäällä ja ärsyttää täten vatsalaukkua sekä pullistuttaa alimpia kylkiluita. Kohtua mahan päältä tunnustellessa sanoi kuitenkin kohdun hieman laskeutuneen viimekerrasta! Pitäisi siis ehkä helpottaa, jos lähiaikoina laskeutuu lisää.

Taas supistaa, auhh... Mikko sanoi että herättäisin hänet yöllä heti kun tuntuu siltä. En minä nyt mihinkään synnyttämään ole vielä menossa! Takuulla kestää vielä ainakin pari viikkoa tämmöinen, kun viimeksikin oli ihan turhaa huolta nämä supistelut aiheuttaneet. u_u'' Jännää kun neuvolatäti tämän joka päivä tulevien supistelujen -tarinani kuultuaan kuitenkin innostui: "Ehkä synnytät jo ennen juhannusta! :)" Hän kun on jäämässä silloin joksikin aikaa lomalle.

Tänään ja eilen on muutenkin ollut karsean kipeä olo. Kurkkua sattuu, päätä särkeilee ja oikea silmä punoittaa tulehdusta. Hehkeä näky olen siis mitä luultavimmin... Tänään piti lähteä katsomaan yhtä suosikkibändeistäni perinteiseen kotikaupunkimme ulkoilmakonserttiin, mutta sateen sekä tämän ihanaisen oloni vuoksi päätimme jäädä kotiin. Ihan hyvä näin. En minä näin kipuisana siellä olisi halunnutkaan olla kaiken kansan katseltavana ja vanhojen koulututtujen ihmeteltävänä. Ehkä parempi vain levätä nyt rauhassa.

Googlettelen blogipostauksia synnytyskertomuksista. Lueskelen niitä miettien millainenkohan se omani tulee sitten aikanaan olemaan. Niin monta monenlaista, mutta jokainen silti täysin ainutlaatuinen... Valmistaudun henkisesti koetukseen ja varmistelen vastasyntyneen hoitoon liittyviä juttuja, mm. näitä:

- Nukutetaan vauva kyljellään, vaihdellen joka kerta puolelta toiselle. 
- Vatsa- ja ilmavaivoja ehkäistään makuuttamalla vauvaa hereillä vatsalla, pumppaamalla      selkämakuulla vauvan jalkoja ylös ja alas, hieromalla vauvan masua myötäpäivään sekä  hankkimalla apteekista vatsantoimintaa helpottavia Disflatyl- ja Rela-tippoja.
- Imettäessä rintaa vaihdetaan joka kerta, aloittamalla imettäminen aina toisesta rinnasta mitä  viimeksi. Ennen toiseen rintaan siirtymistä varmistetaan myös että vauva tyhjentää ensin  ensimmäisen rinnan kokonaan. Rintatulehduksen estämiseksi vaihdellaan myös imetysasentoa:  1.vauva sylissä edessä, 2.vauva kiinni kyljessä oman kainalon "alla" ja 3. navat vastakkain äidin ja  vauvan ollessa makuulla.

Huoh. Toivottavasti ensi yö menee edellisiä öitä paremmin ja huominen päivä on vähemmän tuskainen kuin tämä. : ( Tsemppiä teidänkin sunnuntaihin, öitä.

torstai 5. kesäkuuta 2014

Täysi Aika

Heiii<3 Tänään on ollut aamusta saakka hirmu ihana päivä. Mikolla oli koko päivän vapaata, joten rentoiltiin aamulla rauhallisella heräämisellä ja mentiin päivällä kaupungille. ^^ Olenko muuten kertonut vielä täällä, että minulla on ensi viikolla ikiomat ja ihka ensimmäiset baby shower -juhlat?? :'3 Olen niistä aivan hyperinnoissani enkä osaa edes kuvitella että vielä joku aika sitten meinasin jättää koko pippalot välistä. >_<'

Anyway! Oltiin tänään siis Mikon kanssa kaupungilla ja shoppailin sieltä vähän tarvikkeita tuleviin tyttöjen illan omaisiin illanistujaisiin! : 33 Ruoka-ainekset ovat toistaiseksi vielä ostamatta, mutta menua työstän jo kovaa vauhtia. Ainoa ongelmani onkin, miten ihmeessä saisin rajattua sen järkeviin mittoihin niin, että kuitenkin saisin kaikki toivomani herkut tarjottavaksi? ^^'

Tällaisissa vermeissä olin tänään liikenteessä. : > Lämpöasteita oli ulkona sellaiset 27,5 astetta, joten hihattomalla tarkeni enemmän kuin hyvin! : ) Kauhean kivaa että kesäilmat ovat taas täällä, vaikka jossain vaiheessa toukokuun lopun helteet vaihtuivatkin kylmähköksi viileyden aalloksi. Vaikka tietysti hiostavat ilmat ovat, noh... hiostavia, niistä tulee niin väistämättömästi huoleton ja energinen kesäfiilis ettei vaan osaa surkutella ja masentua sisätiloissa! >_<'

Tämä kuvien mekko on saatu reilu vuosi sitten pidetyiltä luokkakaverini rettukesteiltä, joissa vaihdoin sen joihinkin omiin käyttämättömäksi jääneisiin riepuihin. : D Ajattelin silloin kotiin tämän tuotuani etten tule luultavasti koskaan oikeasti käyttämään sitä, koska empire-vyötärö ja vatsaa korostava mekon pussimainen keskiosa. Taas kerran ajatukseni "tämä sopisi mulle varmaan jos olisin raskaana" piti perhana vie paikkansa! xD Tämähän istuu nykyisen masukroppani kanssa aivan täydellisesti ja toisin kuin harvat muut omistamani mekot, mahdollistaa naisellisen-tyttömäisen tyylin ylläpitämistä myös raskauden aikana! :'>

Tänään muuten tuli vihdoin täyteen se maaginen raskausviikko 37, joka tarkoittaa raskausviikko 38:n alkamista. Tämän myötä masuvauvamme on nyt täysi-ikäinen täysi-aikainen ja jos hän siis sattumoisin päättäisi syntyä tänään, kyse ei olisi enää keskosesta! Jeii! ^^ Alkuviikon painoarvion lääkärikäynnillä selvisi myös ettei bebemme ole lainkaan liian iso, vaan suuren sf-mitan syy on ainoastaan normaalia enempi lapsivesimäärä! :'> Arvion mukaan vauva painaa (painoi edellispäivänä) 2,9kg, joten todella normaalikoossa siis mennään. Hiih, olen niin iloinen ettei sillä ole mitään hätää<3<3

Vasen käteni on jo jonkun aikaa ollut ilman kihlasormusta. Syy ei onneksi ole sentään mikään ero, vaan se että sormeni ovat raskauden vuoksi turvoksissa. >.<' Turvotusta ei ole havaittavissa paljoa, mutta juurikin sormukset saavat hetkeksi jäädä koruhyllylle ja jalkoihin suosin mieluummin pehmeitä ja joustavia kenkiä. Nämä kuvissa näkyvät kumiset "lady-crocsit", jotka joskus ostin mukavuuden ja käytännöllisyyden vuoksi työkengiksi (mutten koskaan päätynyt viemään niitä työpaikalle asti), ovat olleet miellyttävän jalkatuntumansa vuoksi nyt viimeisillä viikoilla aivan totaalinen pelastus!<3

Vaikka kaikki kenkäni yhä mahtuvat jalkaan, en pidä siitä inhottavan puristavasta tunteesta jonka nahkaremmit kävelyn myötä hieman turvonneisiin jalkoihini aiheuttavat. : / Erityisesti pidemmän kävelyn tai seisoskelun jälkeen jalat alkavat tuntua inhottavilta ja minun on pakko saada lepoa. Kaikki tämä miniponnisteluista johtuva rapakuntoisuus on niin outoa etten malta odottaa milloin pääsen jo pudottamaan ylimääräiset lastit pois kropastani. :'D

Mun lempi ihminen, tui<3