VAUVA VAUVA VAUVA

Yksi kerta kun juttelin äidilleni puhelimessa ja kerroin kaikista mahdollisista kuulumisistamme ja tekemisistämme, hän tokaisi siihen "Toivottavasti ehditte kaiken tuon ohella sitten hoitamaan vauvaakin..." Öööh, joo?

Olen useampaan otteeseen miettinyt olenko jotenkin huono äiti koska vauvan lisäksi haluan elämältäni myös muita asioita. On edes turha sanoa mikä elämässä on tärkeintä ja mitkä asiat menevät etusijalle. Siis tottakai Taika tulee täydellisenä ykkösprioriteettina KAIKESSA mitä me pienessä perheessämme tehdään. Ajattelemme aika ensin Taikan parasta ja toteutamme kaikki hänen tarpeensa omien tarpeidemme edellä. Onko kuitenkaan väärin järjestellä asiat niin että ehdimme toisinaan tehdä vauvan hoitamisen ohella muitakin mieleisiä harrastuksia?

Joitakin äitiysblogeja lukiessa tulee olo ettei mammat juuri muuta tee kuin ajattelevat vauvojaan 24/7. "Poistuin ensimmäistä kertaa vauvani luota hetkeksi ruokakauppaan kun muruni täytti vuoden<3" Ja tätä rataa... Näitä sekä tietysti iki-ihania keskustelupalstoja lukiessa epävarma äiti-alokas (=minä) kokee aivan turhia paineita huonommuudestaan, vaikka mitään syytä ei siihen oikeasti olisi. Kukin tyylillään ja niin pois päin, mutta omasta mielestäni lapset sekä äitiys ovat suuri ja tärkeä osa elämää muttei suinkaan KOKO elämä.

Mikon ensimmäinen isänpäivälahja XD Lisäksi lahjoitin hänelle sarjakuvakirjan. :)

Eloni on erittäin vauva-painotteista enkä oikeastaan osaa edes kuvitella miten kukaan voisi enää viettää vauvan kanssa enemmän aikaa kuin minä vietän. Äitiyslomalla on ollut hurjan IHANAA! Rakastan hoitaa Taikaa ja kun mietin millaista elämäni oli ennen tätä, menneisyys tuntuu tähän verraten jotenkin merkityksettömältä. Kaikella on kuitenkin rajansa ja minusta on äärimmäisen vapauttavaa ja mieletöntä päästä välillä tekemään minun juttujani, asioita joita haluan toteuttaa ilman vauvaa. Jonkun mukaan kuulostan varmaan karulta, mutta minusta vauvanhoito tarvitsee rinnalleen myös vauva-vapaata aikaa. Kun suurin osa päivän ihmiskontakteista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta rajoittuu kurlutteluun ja lässytykseen, toiset aikuiset ja niiden kanssa seurusteleminen tulee välillä todella tarpeeseen!

Kaikkien valloittavien vauvahymyjen ja -kikatustuokioiden lisäksi päivän kohokohtiin voi todellakin kuulua yksinäinen kauppareissu ja pienimuotoinen small talk -rupattelu kassamyyjän kanssa.

Jo nyt koen toisinaan puhuvani pelkästään vauvastani kaikille vastaantuleville ihmisille tai vähintäänkin onnistun ajamaan minkä tahansa keskustelun siihen mitä Taika on juuri onnistunut itseasiassa tekemään koska kaikkiahan kiinnostaa vauvani joka ikinen kakka, puklu, opittu MA-tavu (=mama!) sekä se miten kullannuppu on hienosti oppinut pitelemään erinäisiä esineitä ja heiluttamaan helistintä!<3 Vauva, vauva, vauva, ja vielä kerran vauva!

Jos jonkun mielestä olen liian "aktiivinen" äiti, joka on "liikaa" kiinnostunut muista asioista kuin vauvastaan, en halua edes kuvitella millainen tylsimys olisin ilman sitä! :'o Toki kaipaan yhä vertaistukea ja muiden äitien seuraa, mutta samalla olen yhä oma vanha itseni. Entinen minä ei ole vauvarumbailusta huolimatta kadonnut minnekään, ja vaikka vauvatarvike-sanasto onkin tarttunut osaksi jokapäiväistä puhettani nautin vieläkin samoista jännittävistä asioista kuin ennen. Olen yhä kiinnostunut taiteesta, musiikista, käsitöistä, sisustamisesta, elokuvista, ruoanlaitosta, kauneudenhoidosta, hiusten laitosta, juhlista, ystävistä, muodista, tyylistä sekä kuntoilusta. Pidän yhä itseäni filosofisesti ajattelevana yksilönä enkä halua tyytyä elämään pelkässä äidin roolissa.

Olen äärimmäisen onnellinen saatuani vihdoin aikaiseksi hankkia aikaisemmin mainitsemani salikortin! Eilen pyöräilin kauppaan ja haalin sieltä uusia supersiistejä treenivaatteita ja elämäni ensimmäiset sisäpelikengät!<3 Jo huomenna olen menossa ekalle ryhmäliikuntatunnille enkä osaa kuvailla miten innoissani olen tästä asiasta! ^^

Kahdet treenihousut ja treenipaita H&M:lta sekä uusi pinkki juomapullo!

Ja ne kengät! : >

Elämäni olisi varmasti hyvää ja onnellista myös pelkästään vauvasta. Harrastusten ja muiden minua inspiroivien juttujen kanssa se on kuitenkin parempaa! Samoin minä säilyn näin tasapainoisempana ja persoonalisempana ihmisenä enkä lakkaa olemasta minä äitiyden varjossa.

Kivaa loppuviikkoa itse kullekin! :))