Sun Is Shining Over My Shoulder

Jo huomenna illalla tulemme loikoilemaan Rodoksen paratiisimaisemissa +30 asteen hellässä syleilyssä.<3 Kohta se niin kauan odotettu loma vihdoin koittaa, ja minun on vain keskityttävä elämään hetkessä ja ottamaan siitä kaiken irti! Parhaat jutut kuluvat hetkessä ja kestävät puolet vähemmän aikaa kuin tylsät ja pitkästyttävät asiat. :(

Sanotaan ettei paras hetki ei ole se kun syö hunajaa, vaan se hetki kun tietää juuri saavansa sitä suuhunsa. Hyvän odotuksessa on hyvä elää, mutta juuri nyt ikkunasta ulos katsellessani minua ei kyllä yhtään haittaisi teleportoitua Kreikkaan tällä samaisella sekunnilla. :DD Kolean sateen ja tuulen tilalle lämpöinen ja pilvetön taivas turkoosilla merellä kuulostaa melko voittoisalta diililtä. ^-^

Asukuvana toimii torstaisen tatuointireissun pukinetta! Sukkahousut ovat ihanalta äidiltä, joka nappaa minulle aina kivoja sukkisyllätyksiä, sellaisiin satunnaisesti random-kaupoissa törmättyään. :---)  Musta tuubitoppikin on uusi, mutta sellaisen vihdoin ja viimein löysin kyllä ihan itse! Olin etsinyt vastaavaa jo useampaan otteeseen h&m:ltä, mutta lähtenyt aina tyhjin käsin oikean koon puututtua tai malliston myynnin loputtua. Seppälästä sellaisia olisi kyllä saanut, mutta 15 euroa oli mielestäni jo vähän liian suolainen hinta (varsinkin laadun taso huomioonottaen..)

Juuri tatuointiaikaa edeltävänä päivänä löysin etsimäni yksilön kuitenkin ehkä sieltä yllättävimmästä paikasta: Lidlistä! : DD Musta tuubitoppi myytiin samassa paketissa kirkkaan vaalean sinisen, samanlaisen sisarensa kanssa, mutta NELJÄN EURON yhteishinta oli melko edullinen tarjous!!! Tarjolla oli myös onnekseni täydellisesti istuvaa S-kokoa, enkä voinut olla tilanteesta onnellisempi! n__n Annoin sinisen yksilön kyseisestä väristä pitävälle ystävälleni, mutta mustan pidän visusti omassa omistuksessani. Julistan täydellisen mustan tuubitopin etsinnät virallisesti päättyneiksi!

Niin, ja tosiaankin siitä tatuoinnista!! >:3 Tuubitopin tarina oli tatskanoton kannalta sinänsä melko oleellinen, sillä sen tekeminen olisi muuten ollut haasteellisempaa. ;> Olkaimeton paita oli nimittäin aika hyvä veto kyseisen tatuointipaikan kannalta.

Ta-daa! 8----)) Kuvaan ei tälläkään kertaa liity mitään sen suurempaa tarinaa tai syvällisempää syytä. Alkuperäinen ajatus oli päräyttää tuohon olkapäälleni (etu- tai takaosalle) jonkinnäköinen aurinko. Usean piirtelyviritelmän ja ajatusmuhinoinnin jälkeen ideani selkeentyi tuollaiseksi kokonaisuudeksi. Suunnittelin siis tatuointini itse, tietysti joistakin valmiina olevista elementeistä inspiroituen. :) Tatuoinnin toteuttajataikurina toimi oletetusti tälläkin kertaa megalahjakas Tuoppi Latvala ja paikkana jälleen kerran Porin Dark Art Tattoo.

Paikkana tuo olkapään etuosa oli melko kivulias. Auringon säteitä osui sekä luiselle olkapääkukkulalle, että ohuelle ja herkälle kainaloseudun iholle. Tatuoinnin teon ainaka välillä, varsinkin olkapään päällä, neula tuntui osuvan johonkin erityisen kipeään hermokohtaan. Silloin kipu oli aika pistävää ja hammaslääkärin reikien poraamista muistuttavaa. Toisinaan taas neulojen tökintä oli hyvinkin siedettävää, ja juttu luisti tatuoijan kanssa niin, kuin oltaisiin yhdessä vain mukavalla juttutuokiolla. : D

Tähän tatuointiin aikaa kului noin reilu tunti. Kokemuksena tämä jälkimmäinen kerta oli siis paljon lievempi kuin ensimmäinen. Kivun kannalta käytetyllä ajalla mielestäni on merkitystä, sillä mitä pidemmälle ajallisesti mennään, sitä herkemmäksi ja kipeämmäksi tatuointikohdasta tulee. Paranemisvaiheessa tämä kyseinen tatuointipaikkani on kyllä edellistä käsivarsipaikkaa haastavampi! Kaikki käden suurempi liikuttaminen tai olkapään ojentaminen (esim. ryhdin parantaminen) tuntuu hieman epämiellyttävältä. Myös muiden paitojen kuin tuubitopin pitäminen on saumojen ja olkalenkkien vuoksi inhottavampaa.

Tähänkin tatuointiin olen jälleen kerran supertyytyväinen! Kaikki sujui tälläkin kertaa aivan täydellisesti ja täytyy kyllä myöntää uuden tatskan taas hiljalleen kypsyvän mielessä. : DD

Parempaa kuvaa minun tatuoinnista sekä kuva ihka ensimmäisestä Mikon tatuoinnista tulee tänne vasta kun molempien meidän musteläiskäiset ihohuokoset ovat pahantuneet. :---)) Otimme kuvat samalla kerralla ja samalta ihmiseltä, sekä kummatkin yksilöt olivat minun suunnittelemia. Sen verran paljastan jo nyt! >.<

Loppuun vielä läjä muistikortille kertyneitä kuvia!

Nana + pahvilaatikko =friends forever </3

Yyterissä. Yritettiin saada ennen raissua pientä pohjarusketusta, mutta melkoisen kalkilsi se jäi...

Posetusta vanhalla tukalla

Munakasta tomaatilla, fetalla ja basilikalla~~ (tulipas taas nälkä!)

Rauman Kiinalaisessa Miran kanssa <3

Ystävien kanssa itsetehtyä pizzaa!! Täytteinä mm. kesäkurpitsa, paprika, jauheliha, ananas, tomaatti, aurinkokuivattu tomaatti, fetajuusto, juusto sekä chili. Aaaahhh, parasta IKINÄ!! <3__<3 MILLOIN UUDESTAAN, TURKULAISET PULUSENI?? (nyt kyllä tuli todella nälkä!)

Neve! (=^-^=) <3

Mummi<3 Musta tää on jotenki erityisen kiva kuva! :))

Ja viimeisenä silmähypnoosikuva

Tällaisella kuvaoksennuksella (tiiän Mikko et rakastat tätä ilmaisua :DD) päätän tämän postauksen. Seuraavaksi nähdäänkin vasta Rodoksen jälkeen, mikä tarkoittaa yli viikon mittaista blogitaukoa. :) Toivottavasti kaikki siis menee hyvin, ja palaillaan takaisin kotiin turvallisesti! Kivaa viikkoa teillekin! ^^

Fire Lady

Lomalainen tässä moi! :) Kolme ensimmäistä päivää totaalia vapautta ovat tuntuneet aivan mahtavilta! Kauheasti ollaan menty ja touhuttu, mutta mikään siitä ei liittynyt millään tavalla työhön. (paitsi maanantainen työavainten palauttaminen, köh..) Vieläkin on tekemisen vuoksi ollut vähän kiireistä, joten sunnuntaina alkavaa Rodos-reissua odotellaan jo melkoisen jännittyneissä tunnelmissa! :----) Ai niin, ja huomenna menemme Mikon kanssa tatuoitaviksi. Herran musteneitsyys lähtee vasta näin myöhään, mutta meitsi onkin sitten jo aika kokenut konkari. >;3

Näinä päivinä ollaan nähty perheenjäseniä sekä vietetty aikaa Turussa ihanien ihmisten kanssa.<3 Rakkaiden näkeminen piristää aina ja saa pienimmätkin toivonkipinät yhteisestä tulevaisuudesta ja elämästä jälleen palamaan tulisesti mielessä. Muutto Turkuun kuulostaisi jo nyt niin luontevalta ja toivotulta, etten millään malttaisi jäädä Poriin finisheeraamaan opiskelujani.. :( Vielä kaksi vuotta tuntuu jälleen ikuisuudelta, minkä voisi kovin mieluusti vain skipata..

Kuten kuvista huomaa, meikän tukka on taas hieman vaihtanut sävyä! Löydettyäni Pick'n'Pay:n hiusvärihyllyltä shaketettavia Live:n purnukoita NELJÄLLÄ EUROLLA päätin valita yhden niistä kokeiltavaksi. Red Berry Passion oli tarjolla olevista sävyistä se kirkkaimman punainen, ja lähimpänä edellistä, oranssihtavaa tukkaani. Olin alunperin ajatellut siirtyväni tummemman punaisiin ja kirsikkaisempiin hiussävyihin vasta täysin kyllästyttyäni oransseihin, mutta tällaisen tilaisuuden tullen en osannut vastustella kiusausta. Sunnuntaina, viimeisenä työpäivänäni sitten päräytin värit päähän! Vaahtomainen koostumus oli mielestäni ihan hauska ja suhteellisen riittoisa peittämään koko pehkoni. Miinukseksi kuitenkin osoittautui värin tuhoton irtoaminen! Pesujen yhteydessä suihkulattia on kuin täynnä punaisesta verestä ja samoin pyyhekin on aina mukavan värikäs ja kirjava. :))) Ensimmäisen kerran väriä pois pestäessäni luulin etten saa hiuksistani tulevaa vettä KOSKAAN kirkkana alas asti! Aina hieman uusia latvoja ja hiussortuvia nostettuani väriä alkoi tulvia joka rööristä.. -____-' "Tavallisten" mömmövärien kanssa moisia ongelmia minulla ei ole vielä koskaan ollut..

Sävyn puolesta taas olen oikeastaan enemmän kuin tyytyväinen! Tukka ei näyttänytkään mustalta punaisella vivahteella, vaan todellakin erittäin punaiselta. Pienet kotivärjäyksen tuomat epätasaisuudetkin ovat mielestäni tavallaan vain plussaa, sillä näin tukka näyttää enemmän eloisalta ja liekkimäiseltä! 8---)) Saa nähdä miten tämän kaltainen sävy kulahtaa muutaman viikon jälkeen.. Juurikasvun vuoksi hiustenvärjäystahti taitaa kuitenkin pysyä tulevaisuudessakin siinä kerran kuussa -mentaliteetissa.

Hiusten lisäksi on tapahtunut muitakin ulkonäköön liittyviä muutoksia! Päätin vihdoin aloittaa korvieni venytksen, ostamalla 2mm aloitteluspiraalit! : DD Koko idea vaikuttaa minusta samanaikaisesti hirvittävän hullulta sekä toisaalta mielettömän siistiltä, ja suoraansanoen vasta EILEN päätin sen kallistuvan vahvemmin siihen jälkimmäiseen suuntaan. >.<'' 

Mitään rebelejä tennispallovenytyksiä en ole tekemässä, vaan ainakin näin aluksi pysytellään niissä pikkuisissa, lievää perääntymisen harkintaa mahdollistavissa vauvakoruissa. :3 (Huh, olipas jäätävä termi...) Ajatuskin lörpöttävistä, löysistä ja venahtaneista korvareijistä tuntuu ällöttävältä, mutta kuitenkin jokin kieroutunut osa minusta haluaa sen olevan totta! Perskeles! Kerrankos sitä nuoria ollaan!! Aina ne korvat voi vaikka leikkauttaa takaisin yhteen, jos nyt todella kovasti alkaa häiritsemään! Tai jos ei muuta, voi kuvitella olevansa Buddha. n__n

Sammunut Sumu Sinisellä Sateella

Nyt jo loppusuorallaan oleva, kesän vihoviimeinen vapaapäiväni töistä tarkoittaa kolmen työpäivän päästä alkavaa lomaa! ~u~'' Väsymyksestä huolimatta muutamat vikat päivät menevät ohi raivolla, vaikka kyllähän se kiukku unohtuu heti asiakkaan ensi kertaa päivän aikana kohdattuaan.

Aiheesta toiseen: kolmisen vuotta vanha Samsungini oli jo jonkin aikaa kettuillut minulle erinäisin tavoin. Viime viikon lopulla "kihlajaisvuosipäivämme kunniaksi" (=todellisuudessa vain siksi etten itse raaski) Mikko osti meikälle uuden kivan Samsungin, jossa on tuhannesti parempi kamera ja sikana enemmän toimintoja. 8) Huvittavinta on, että kaikista uuden luurin hienoista ominaisuuksista huolimatta vanha rakkineeni oli maksanut aikoinaan yli kaksinkertaisen hinnan tähän nykyiseen verrattuna! Niin se aika vaan kuluu ja elektroniikan hinnat todellakin laskevat ja menettävät arvoaan. Uusi kapulani on oranssipunainen sekä iskun- ja vedenkestävä! :) Nämä kuvitukset ovat peräisin siitä.

Vähän tämä on tällaista instagram-tavaraa, mutta toistaiseksi moisen asettaminen ja toimintakuntoon saaminen puhelimeeni on jostakin syystä epäonnistunut. :( Tänne siis random-kuva -vuodatusta.

Tuona iltapäivänä lähdimme pihalle ulkoiluttamaan Nanaa. Annettiin hänen mennä kerrankin melko vapaana, jätettyämme fleksi-hihnan maahan. Tulevaisuudessa ulkoilu voisi sujua miltei kokonaan ilman hihnoja, sillä nytkin Nana pysytteli hienosti meidän vierellä säntäilemättä ympäriinsä ja karkaamatta minnekään. :>

Tuotuamme Nanan takaisin kotiin päätettiinkin lähteä saman tien jonnekin syömään ja Rita's Place:n pizza tuntui oivalta vaihtoehdolta. Otettiin yksi pizza puoliksi ja omavalintaisiksi täytteiksi päätyivät tällä kertaa katkarapu, aurajuusto, herkkusieni, aurinkokuivattu tomaatti ja kebabliha. : DD Kombo saattaa vaikuttaa hieman omituiselta, mutta vakuutan sen olleen erinomaisen hyvää! Nykyisin otan lähes aina omat fantasia-täytteeni, sillä harvoin valmiiksi olevista vaihtoehdoista yksikään onnistuu vakuuttamaan enemmän kuin lemppariainesosani. >.<'

Ruoan jälkeen päädyimme hengailemaan rakkaaseen kirjuriluotoon. Kyllä vain niissä lasten laitteissa voi olla aikuisellakin ihmisellä hauskaa! XD Erityisen siistiä on aina päästä siihen kahden hengen punaiseen keikkukeinuun, jossa pompitaan ja tönitään lentovauhtia. 8) Siinäkään meininki on tosin vahvasti riippuvainen kummankin osallistujan suunnilleen samanlaisesta painosta. Onneksi meillä kyseisen asian kanssa on ollut tuuria!

Uusi VALTAVA hiusdonitsi! Löysin tämän kirpparilta uutena paketissa neljällä eurolla, ja sen saa avattua isoksi pötköksi vieläkin juhlavampien kampausten tekemiseen. :) Väkersin tämän nutturan ennen yhtä iltavuoroa, enkä edes pysynyt laskuissa siitä, monto tukkakehua sinä päivänä sain! XD Kukaan ei myöskään ollut uskoa minun tehneeni nutturan itse, vaan kuvittelivat minun käyneen oikealla kampaajalla. :---DD heheh. Laajan pinta-alan vuoksi tämän teko tosin oli pikkuista donitsia hankalampaa, enkä ensi kerralla ilman hiuslakkaa edes onnistunut! D:

Kudontaa!!<3 Löysin taas kaupasta maailman ihanimman sävyisiä lankakeriä ja muistin joulun jälleen lähestyvän! >.<''' Lupailin kutoa ensi jouluksi ystäville villaisia lahjoja ja nyt niiden teon aloittamisen aika voisi olla koittanut. :3 Toivotaan että ehdin, varsinkin kun pohdiskelujen jälkeen lahjansaajien lista on mielessäni vain kasvanut. "Muttakun sekin on ollut niin kiva ja jäisipä hänellekin mukava muisto minusta...."

Eikä sitten enää muuta kuin uninen kuva aamutuimaan heränneestä bloggaajasta sekä lähempi kurkistus uuden puhelimen takakuoreen. Loppurutistukset töissä ja uuden viikon seikkailujen pariin! Heippa! :>

Violet And Violent

Heipparallaa! Tänään esittelyssä jälleen yksi uutuusvaate, nimittäin tämä mieletön mustavioletti tunika! *___* Olen ihastellut kyseistä yläosaa jo useasta EMP:n kuvastosta ja vasta tänä kesänä raaskin vihdoin tilata itselleni sellaisen. Suuren leveä kaula-aukko sekä etuosan erikoiset leikkaukset näyttivät mallikuvissa hyviltä, joten miksipä minäkin en voisi joskus ostaa jotain kalliimpaa, mutta todella sydäntä lämmittävää kivaa itselleni? Vaateshoppailut ovat viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana muutenkin rajoittuneet minulla melko jyrkästi kirppareiden suppeaan valikoimaan, joten ehkä kerran kesässä voi hetken aikaa leikkiä prinsessaa ja saada juuri sitä haluamaansa. n_n

Siitä tulikin mieleen, tuo lähes jokaisessa kuvassa vilahtava olkalaukku on ostettu yli vuosi sitten Turun keskiaikamarkkinoilta. Maksoin siitä silloin muistaakseni huikeat viitisenkymmentä euroa, mutta kuten näkyy, yhä vieläkin kyseinen kassi pelittää moitteettomasti ja näyttääkin kaiken kukkuraksi täysin uudelta! Aito nahka taitaa käytössä muuttua vain paremman näköiseksi, mutta samanmoinen kestävyys koskee kaikkia laadukkaita tavaroita. Ikävän usein sitä joutuu tyytymään halvempaan, kun esimerkiksi vaatteiden kohdalla pidän erityisen paljon niiden vaihtelevuudesta.

Uuden yläosan kaveriksi puin tuolloin päälleni myös pienen mustan hameen sekä ikuisuuden vanhat, mutta uudelleen löydetyt, violetit korkkarit. Satuin näkemään joskus samanlaiset eräällä koulun vanhemmalla naisopettajalla, ja jostakin kumman syystä niiden käyttö on siitä asti vähentynyt. :----DD En ole mielestäni edes kovinkaan paha "samis-natsi", mutta samanlaisten vaatteiden tai asusteiden näkeminen iäkkäillä ihmisillä tuntuu kuitenkin jotenkin oudolta...? Onneksi näin ei ole käynyt minulle vielä kovin montaa kertaa.

EMP:n tilauksessa tuli näiden nähtyjen lisäksi vielä muutama uusi pukine, mutta niistä lisää myöhemmin, tulevien asukuvien parissa. Vaatteiden esittely henkarissa tai lattialla lojumassa on loppujen lopuksi varsin tylsää.

Overdub the life-line

Kuuden päivän työputki on vasta puolivälissä, mutta mieltä kuitenkin rauhottaa kummasti tieto puolentoista viikon jälkeen alkavasta lomasta.<3 Vielä muutamahkon päivän (tasan 9 työpäivää lomaan, kröhöm) rutistus, ja voin vihdoin vaihtaa moodini vapaalle vaihteelle! *___* Koulukin alkaa taas tuntua melko helpolta nakilta, sillä opiskelu on huoletonta ja työelämä taas vastuullista ja kuormittavaa. D: Pitäisiköhän nykyisen koulun jälkeen lähteä opiskelemaan lisää ihan vain siksi että opiskelijana oleminen pidentää nuoruuden tunnetta? Jokin taide- tai musiikkikoulu voisi kyllä hyvinkin kiinnostaa...

Nanan ulkoilutuskuvissa päällä on uusi EMP:stä tilattu Stone Sour -paita. En kyllä ole kyseisen bändin ykkösfani, mutta nähtyäni tuon superhienon logon päätin tilata topin välittömästi! Ei sitä etteikö musiikki olisi samoin hyvää! Kakkapökälebändin nimeä en rinnallani kyllä mistään hinnasta suostuisi pitämään! : DDElämäni ensimmäinen bändipaita, höhö!

Viimeviikonloppuinen KarmaRock oli kyllä melkoinen tapahtuma! Omalta osaltani lauantaipäivä ei tosiaankaan alkanut mitenkään valoisissa merkeissä, käytyäni edellisillan pitsiyön rientojen vuoksi seuraavana aamulla helvetin porteilla.... . . ... . . .          -_____________-'' Olin niiiin huonovointinen, että siinä kunnossa ei tullut kuuloonkaan lähteä juhlimaan seuraavia bileilyjä. :( Tyypit lähtivät meiltä kohti Harjavaltaa ilman minua, kun itse yritin taistella hengestäni, wc-pönttö tukenani.

Muutaman tunnin jälkeen aivoissa alkoi jälleen kulkea ajatus ja vasta silloin todella tajusin missaavani yhden kesäni odotetuimmista reissuista! Olo oli jo hieman kurjuutta parempi, mutta yhä heikotti kovasti enkä saanut alas kurkusta kuin pari hörppäystä vettä. Otin puolentoista tunnin päikkärit ja olin onneksi jälleen jonkinnäköisissä elämänvoimissa! \o/ Mikko ei ollut ehtinyt myymään etukäteen ostamaani lippua toisille, joten nappasin laina-automme matkaan ja huristelin sillä Harjikseen muiden perässä! 8)

Pääsin loppujen lopuksi katsomaan kaikkia toivomiani artisteja, einkä jäänyt oikeastaan mistään maailmaa mullistavasta paitsi! Parhaat keikat olivat ehdottomasti Maj Karmalla, Ismo Alangolla sekä uudeksi kausisuosikikseni nousseella Paprika Korpsilla. Näistä viimeisintä bändiä (joka oli myös esitysjärjestyksessä viimeisempänä) fiilistelimmekin kasvavalla porukallamme niin mielettömin tanssi ja -transsiaskelin, etten voinut tehdä muuta kuin antaa musiikin viedä kehoni mukanaan lopullisesti! Kyseisen keikan jälkeen olimme kaikki niin hiestä märkinä ja infernaalisen onnellisina, että lumoavan meiningin ja musiikin lisäksi minkäänlaista huumausta ei enää tarvittu! En tiennyt olevani mitenkään ihmisten ilmoilla tanssahtelusta nauttiva ihminen, mutta tuo oli kyllä ihan parasta ikinä! *____*

Green Lace Summer Fairy

Meikäläinen on taas täällä! Arkeen palaaminen on aina yhtä epätodellista, kun taakseen jättää elettyjä huikeita hetkiä! *___* Niin pitkä ja toisaalta taas lyhyt viikonloppu oli niin täynnä kaikkea parasta ja odotettua, ettei sitä voinut maksaa takaisin kuin hetkittäisellä karmaisevalla kurjuudella. Mutta, everything comes with a price! Kaikesta huolimatta se oli just eikä melkein ja on jäädäkseen mielen syöväreiden kiemuroihin ikiajoiksi.

Niistä tapahtumista kuvineen ja kaikkineen paremmin joskus toiste. Tällä kertaa puran tänne vain muutaman jaloissa pyörineen asukuvan.~

Hiljattain kirpparilta löytämästäni myrkynvihreästä kudotusta pitsineulepaidasta on muodostunut yksiä vaatekaappini suosikkeja. Toinen must-juttu on samoin hetki sitten hankkimani intiannorsu-kaulakoru sekä erinäisiä härskejä mielikuvia ihmisille tuova musta helminen rannekoru. Niin ja huivi, jonka aina silloin tällöin saan ängettyä sydänpinnien tilalle päähäni. Niistä jutuista muodostuu meikäläisen kesäinen indie-lookki.

On muuten jännittävää huomata miten oma tyyli ja maku kehittyvät ja muuttuvat erityisesti vuodenaikojen vaihtuessa. Kesäisin hippievaihe kukoistaa, kun taas talvisin goottihtava angstiMaria näkyy viikon jokaisena päivänä. Sellainen kai sitten olen sisältänikin. Erilaisia persoonaalisuuksia tosin uskon löytyvän ihan jokaisella, eikä niiden lievään havaitsemiseen tarvita diagnooseja.

Tässä vielä muutama kuva samaisen maanantaipäivän luontoretkeltämme grillaamisen ja vuorikauristelun merkeissä ihanien tytsyjen kanssa<3