Unlike The Movies

Voi kakkapökäleiden taivas! Olen niin kypsä epäonnistumisiin, ettei enää mitään rajaa. Pieneen aikaväliin on mahtunut niin monta negatiivista asiaa että toisinaan koko elämän rakennettu pelikortti-linnake tuntuu lahoavan käsiin hetkessä. Ja vaikka kyse onkin suhteellisen pienistä asioista, yhdessä ne muodostavat valtavan synkän pilven mokia ja epäonnistumista...

Ensinnäkin kävin tänään tekemässä kirjallisen ajokokeeni, ja kuten arvata saattaa, munasin. Tein YHDEN virheen liikaa ja joudun tällöin menemään uusimaan koko paskan ja maksamaan siitä 26euroa lisää.<3 Tekemäni virheet olivat tietysti itsessään jo aivan vammaisia ja vältettävissä olleita vain pienen huolellisuuden keinoin. Tietysti. Ketuttaa vielä erityisesti kun yhden kysymyksen jälkeen tajusin heti vastanneeni väärin, vaikka olisin todellisuudessa halunnut vastata toisin. Juuri se yksi virhe olisi voinut jäädä tekemättä niin olisin päässyt läpi! T__T Ärrrgghhhh!

Muihin ragettamiini asioihin kuuluu mm. viime viikolla kipeilyn takia missaamani näytteenoton-koe, joka oli kanssaopiskelijoiden mukaan aivan järkyttävän vaikea. Jo nyt edes kertaakaan vielä yrittämättä minulla on ensiviikon "uusintakokeeni" jälkeen vain yksi uusintakerta jäljellä. Ellen läpäise sitäkään, on käytävä koko kurssi uudestaan. \o/ jippii.

Ruotsin kurssin suhteen tilanne on hieman vastaavanlainen, sillä en usko koskaan osaavani omaksua niin huimaa sanamäärää päähäni niin lyhyessä ajassa. Lisäksi eilen (toiseksi viimeisellä tunnilla) selvisi olleeni tunneilta pois enemmän kuin on sallittua. Luulin jo joutuvani käymään kurssi automaattisesti uudestaan, mutta pääsen onneksi pälkähästä menemällä vain rinnakkaisluokan perjantaitunneille korvailemaan. Huh.. Siinä on sentään vielä toivoa...

Rakas blogini ilmoitti minulle taannoin kuvatilan olevan jälleen finalissa. Yritin ostaa sitä lisää hankkimalla siihen vaadittu google-wallet, mutta myöhemmin minulle ilmoitettiinkin yrityksen epäonnistuneen. Google-walletin hankkiminen ei ilmeisesti onnistukaan tavallisella pankkikortilla vaan siihen on omistettava myös luottokortti. Mystisistä syistä kuvia saa yhä ladattua, mutta on vain ajan (ja tilan, heh) kysymys, milloin kyseiset toiminnot lakkaavat lopullisesti toimimasta... :---( Vaikka toisaalta, mitä ihmeen kuvia olen tänne tunkemassa kun digikameranikin on yhä shaibana?.. Sekin kiva seikka tässä muutamien edellämainittujen joukossa.

Tällä viikolla minun on ollut pakko raahautua kouluun, vaikka olenkin vielä hieman puolikunnossa. On ollut niin mukavaa saada luokkatovereilta haukkuja tulleeni kouluun kipeänä tartuttamaan kaikki muutkin. Niin, vaikka en olekaan ollut moneen päivään kuumeessa ja vaikka moni muukin luokassani yskii ja niistelee... Anteeksi vain että minullakin on omat vuokrani maksettavana ja jos en saa kasaan pakollisten tuntien opintopisteitä, en saa myöskään säälittäviä, mutta välttämättömiä, opintotukiani! Sori nyt kaikille että olen niin helvetin itsekäs! Eihän tässä muutenkaan ole ollut mitään stressattavaa!

 *********

~_____~' Milloin minusta on oikein tullut tällainen epäonnistuja? Olenko muka tätä ennen onnistunut aina välttymään virheiltä ja onko nyt meneillään vain joku tummempi kausi ja asioiden kasautuma? Miksen osaa olla itseäni kohtaan ymmärtäväinen ja myöntää myös itsenikin olevan oikeutettu tekemään väärin. Varsinkin kun monikaan näistä asioista ei edes varsinaisesti ole syytäni tai jos onkin, moni muu tekee niitä myös. Miten olla itselleen armollinen, sillä ainahan niiden asioiden on ajan kanssa tapana jotenkin hoitua? Ehkä stressille on vihdoin aika näyttää ulko-ovea?