Noniin. Vihdoin ja viimein saan aikaiseksi purata jouluiset kuvatervehdykseni tännekin asti! ^-^ Nyt pyhien aikana ja jälkeen on ollut niin paljon sitä kuuluisaa elämää, ettei perinteisten joulukuusien ja -pipareiden postailu ole oikein erityisemmin tuntunut siltä kaikkein tärkeimmältä tekemiseltä. :---D Nyt ennen uusia tulevia meininkejä on vihdoin hetki aikaa palata takaisin rauhallisiin juhlatunnelmiin. Mutta vain näin kuvien muodossa. >;3
Aaton aamun ja päivän olimme minun vanhemmillani, viettäen harvinaista yhteistä aikaa perheemme pienempien kanssa. n_n Syötiin joulupuuroa, saunottiin ja leivottiin yhdessä pipareita. Viimeisin niistä ei tänä vuonna kuitenkaan rajautunut yksiin muottien paineluihin taikinaan, vaan visioni piparkakkuisesta joulukirkosta pääsi ensi kertaa toteutumaan ajatusmaailmaa pidemmälle! 8)
Ta-daa! Tällainen siitä sitten tuli! 8) Pienestä sotkusta, suunnitelmanmuutoksista ja soveltamisista huolimatta lopputulos oli mielestäni kuitenkin tuhannesti tavallista piparkakkutaloa jännittävämpi! Kun pohjapalan huomattiinkin loppuvan kesken, kävi leipäveitsi vimmatusti sahana ja katosta irtosi palasia. Kuuma sokeri juoksi käsillä ja tuubin purisamisesta kipeytyneet sormet huusivat hoosiannaa. Silti! Tämä oli sen arvoista! Ja kyllä lahjansa vastaanottanut taiteilijavaarinikin oli melkoisen liikuttunut vaivasta. :')
Aaton aamun ja päivän olimme minun vanhemmillani, viettäen harvinaista yhteistä aikaa perheemme pienempien kanssa. n_n Syötiin joulupuuroa, saunottiin ja leivottiin yhdessä pipareita. Viimeisin niistä ei tänä vuonna kuitenkaan rajautunut yksiin muottien paineluihin taikinaan, vaan visioni piparkakkuisesta joulukirkosta pääsi ensi kertaa toteutumaan ajatusmaailmaa pidemmälle! 8)
Ta-daa! Tällainen siitä sitten tuli! 8) Pienestä sotkusta, suunnitelmanmuutoksista ja soveltamisista huolimatta lopputulos oli mielestäni kuitenkin tuhannesti tavallista piparkakkutaloa jännittävämpi! Kun pohjapalan huomattiinkin loppuvan kesken, kävi leipäveitsi vimmatusti sahana ja katosta irtosi palasia. Kuuma sokeri juoksi käsillä ja tuubin purisamisesta kipeytyneet sormet huusivat hoosiannaa. Silti! Tämä oli sen arvoista! Ja kyllä lahjansa vastaanottanut taiteilijavaarinikin oli melkoisen liikuttunut vaivasta. :')
Siskontyttöni Kiia oli päivän ehdoton piparikaulija-guru! Kirkon tultua valmiiksi aloimme kaikki valmistella lisää ja lisää isoja ja suuria piparkakkuja. Mikko otti tehtäväkseen peltien vaihdon; raakojen yksilöiden paiston ja uunituoreiden valmistuneiden jäähdyttämiseen. Minä ja pikkusiskoni Mira keskityimme sen sijaan kaikkein tärkeimpään osaan, itse koristelemiseen! ;D Yllä näkyvä karhu-pipari esittää mm. pusuhuulista Mikkoa.. :---D
Leipomusten jälkeen olikin jo aika pukeutua illan mummula-reissuun. :) Paikalla oli paljon sukulaisia ja jopa joulupukki! ^^ Välttyäksemme yleiseltä painostukselta esitimme tyttöjen kanssa yhteiset vapaaehtoiset joululaulut ja pukki oli tällöin tyydytetty. ~u~' Mikkokin osallistui näytökseen avustamalla meitä, säestäen laulujamme kitaralla. Vastapalkkioksi saimme tietysti lahjoja, mutta toki myös mainetta ja kunniaa, haha. : D
Kuvaa (tai peräti videota >:'D) kyseisestä tapahtumasta ei onneksi ainakaan minun kamerallani ollut, joten loput illasta jääkööt meidän paikallaolijoiden muistoihin. :)
Joulupäivän vietimme Mikon kanssa hänen vanhemmillaan. Söimme taivaallista jouluruokaa ja vaihdoimme yhdessä lahjoja. Saimme niiin makeita paketteja, että kyllä tulevina vuosina pukin on vaikeaa enää pistää paremmaksi! >.<'''
Tässä näkyy suurin osa saaliistamme! 8)) Aivan mielettömiä juttuja, ottaen huomioon myös rahaisat lahjat ja lahjakortit! ^^ Parhaat pisteet parhaista lahjoista vetivät tänä vuonna siskoni Katja ja Mikon veli Nikolas. Persoonalliset ja kaiken lisäksi myös meille sopivat tavarat ovat juuri niitä oikeita, joita toivoisi omistavansa, muttei millään raaskisi ostaa omakseen itse. :-----)) Samaan tyyliin ensikin vuonna, vai mitä?<3 n_n
Btw näin Mikon tuossa perjantai-lauantaiyönä Turun keskustassa taksijonossa. :3 En kehdannut moikata kun ei hän tiedä minua ja minäkin "tunnen" hänet vain sun blogin kautta. :D
VastaaPoistaXD haha! Olis kyllä kieltämättä voinut olla hämmentävää kuulla "Moi! Sä et tunne mua mut mä tiiän sut blogista!" >_<'
VastaaPoista