Heipps! Meidän viikonloppusuunnitelmamme menivät vähän uusiksi, kun yllättäen perjantaina Mikko soitettiinkin lauantaiksi, sunnuntaiksi ja maanantaiksi töihin sijaistamaan sairaslomalaista. Rahan tulo on todella jees, varsinkin kun nyt lähiaikoina sen puutteellisuudesta johtuen ollaan jouduttu hieman pinnistelemään. : / Sellaista se vain on, kun Mikko on ollut kahden kuukauden mittaisella loppuharjoittelujaksolla (=tehnyt muutenkin "ilmaiseksi" 8-tuntista työpäivää) ja meikä nyt on mitä on... -__-'
En todellakaan käsitä miten ihmeessä muka fyysisesti kykenisin tekemään jotain oikeita töitä vielä kahden kuukauden ajan (äitiysloma alkaa 1kk ennen laskettua aikaa), sillä jo nyt liikkuminen ja kaikenmoinen ketteryys on haavetta vain! Maha on tiellä KOKO AJAN, ja olenkin vain onnellinen ettei minulla ole kuin koululla istuskelua joidenkin raskaiden hoitotöiden sijaan! :'o
Lähiaikoina raskaus on myös tuonut mukanaan aivan uudenlaisia haasteita. Nimittäin itsessään hankalaa liikkumista maustavat nykyisin myös iki-ihanat takaisin palanneet alavatsakivut. : ( Muutama päivä sitten lähdimme Mikon kanssa pitkästä aikaa kävelylenkille, jolloin ensimmäinen kilometri vielä meni semi mukavasti, kunnes sen jälkeen ja erityisesti siinä 1,5km:n kohdalla alavatsasta alkoi särkemään niin pahasti että herranjumala onneksi sain vieritettyä itseni kotiin asti! T_T' Eilen taas lähdin yksin käymään pikaisesti lähikaupassa (matka n. 500m) ja uskokaa tai älkää, ensimmäiset kivut tuntuivat jo menosuunnan aikana! : ( Tuntui hirvittävän inhottavalta ja kaikin puolin väärältä yrittää kaikesta huolimatta jatkaa matkaa...
Kyseltyäni neuvoja facebookin odottajien vertaistukiryhmästä (:'''D) päätin sitten sortua itsekin hankkimaan tavalla tai toisella itselleni raskaustukivyön. Heti alkuviikosta voisin käväistä terveyskeskuksen apuvälinelainaamossa katsastamassa heidän tukivyötarjontaansa tai harkita sellaisen ostamista omaksi. Elämästä kun ei oikeasti tunnu enää tulevan yhtään mitään ja ainoa aktiviteettini onkin nykyisin kotioloissa oleskeleminen sillä kaikki muu on liian raskasta ja kivuliasta.
Mutta iloisena asiana eiliseltä on uusi havaitsemani juttu tälle keväälle! Nimittäin niinkin naurettava asia kuin juoksutakin mahtuminen päälle!!!! Wohooo!! 8----) On ehkä vaikeaa kuvitella kuinka masentavaa on kerta toisensa jälkeen pukea päälleen mahan kohdasta avonaiseksi jääviä takkeja ja löytää vihdoin joku oikeasti sopiva yksilö, jonka vetoketjun saa venytettyä mahan päälle asti! :'') Tai joo okei, yksi takki tämän lisäksi kyllä menee päälle, mutta kyseessä onkin jo aikaisemmin mainitsemani ylisuuri äidiltä lainaan saatu talvimöhkäle, joka roikkuu joka puolelta ja taitaakin olla näille keleille jo aivan liian kuuma. : P Tämä sukelluspukukangasta muistuttava juoksutakki saisikin toivottavasti mahtua ainakin niin pitkälle kevääseen, että ulkona tarkenisi jo paidalla. : >
Noita kuvia katsoessa maha jotenkin näyttää hirvittävän pieneltä! Ainakin minusta se tuntuu jo aivan mielettömän isolta enkä tiedä miten ihoni edes kestää enempää venymistä! :'o Onneksi toistaiseksi siihen ei ole muodostunut vielä yhtään raskausarpea (kunnia maharasvoille ja -öljyille!! o/), mutta jos se tätä menoa aikoo vielä kasvaa ja suurentua, taitaa ihon paukkuminen olla välttämätöntä.. Nyyh... Peukut pystyyn siis ettei näin kävisi!
Ja sitten vielä toinen uusi vaiva, joka on alkanut aivan tässä muutaman päivän sisällä. NÄRÄSTYS! :ooo Minulla ei ole vielä koskaan elämässäni ollut närästystä ja ihmettelinkin vielä pari viikkoa sitten kun valitin isosiskolleni nukkumaanmenon yhteydessä toisinaan ilmentyvää hengenahdistusta ja hän kysyi olenko varma ettei kyseessä ole närästys. Pari-kolme päivää sitten aloin ensi kertaa tuntemaan kurkunpäässäni hassua polttavaa tunnetta, jollaista en ollut vielä ennen tuntenut ja luokittelinkin sen aika varmaksi närästykseksi. Raskaana närästys on vissiin tosi yleistä ja "odottelinkin" jo milloin moisia tuntemuksia mahtaa minulle saakka tulla.
Ajattelin sitten yrittää pärjäillä oireiden ollessa lieviä ja vasta-alkaneita ensiksi ilman lääkkeitä, kunnes eilen illalla kurkkua alkoi todella poltella ja pahasti! :< Sh-koulussa ollaan puhuttu miten tärkeää närästyksen hoito on, sillä ruokatorveen menevät vatsahapot tekevät kaikin puolin vain hallaa ja on paljon parempi ottaa lääkettä kuin kärsiä poltteen tuntemuksia muka-sankarillisesti. Mikon tultua töistä lähdettiinkin saman tien apteekkiin ja apteekkarin avustuksella nappasin mukaani raskaana oleville sopivaa Rennie:tä. Otin heti autossa yhden tabletin ja jo tunnin päästä polttelu hävisi! : ) Tänään en ole ottanut vielä yhtäkään, mutta eipä poltteluakaan ole ollut.
Koitin tutkiskella mistä ruuista närästysoireet erityisesti tulevat, ja vastaus olikin että kaikki rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, tomaattituotteet, hiilihappojuomat ja alkoholi (näin tärkeimpiä mainitakseni), sekä tietysti ylisyönti. En oikein tiedä mikä edellämainituista olisi omalla kohdallani se "ongelma", mutta juustoa nyt syön jonkun verran leivän päällä (kylläkin 17%:sta, eli ei hirvittävän rasvaista). Kahvia juon vain mukillisen aamuisin maidon kanssa ja suklaan syöpöttelynkin olen itseasiassa vähentänyt todella minimiin.
Eilen päivällä olin kyllä syönyt ensi kertaa maistamaani Ristoranten kanapizzaa, ja se saattoi kyllä olla yksi närästystä aiheuttava tekijä. :'S Luin muuten kyseisestä pizzasta kehuja ja suosituksia, mutta nyt sitä itse maistaneena voin kuitenkin sanoa ikisuosikkieni tonnikala- ja mozzarellapizzojen olevan yhä niitä parhaimpia!! : D (juustopizza tulisi hyvänä kolmosena) Ristoranten pakastepizzat vain ovat kaikkien pakastepizzojen aatelia ja niiden uskollisena sekä pitkäaikaisena fanina olen yhä edelleen! Nykyisin niiden syöminen jää kyllä melko harvinaiseksi touhuksi, mutta aina kun sellaisen saa eteensä niin elämä tuntuu pieneltä juhlalta. haha XD
Minä jatkan rauhallisen (ja yksinäisen) viikonloppuni viettämistä katsellen sarjoja ja kutoen yhä samaa vauvatakkia. Toivottavasti saan sen kohta valmiiksi ja pääsenkin esittelemään lopputulosta täällä saakka! : )) Kunhan päälanka ei vain loppuisi kesken, koska muuten sen metsästäminen alkaa käydä taas hermoille! -_-' (ei ole nimittäin eka kerta!)
Loppuun vielä joitakin uusimpia musiikkilöydöksiäni, enjoyy~
En todellakaan käsitä miten ihmeessä muka fyysisesti kykenisin tekemään jotain oikeita töitä vielä kahden kuukauden ajan (äitiysloma alkaa 1kk ennen laskettua aikaa), sillä jo nyt liikkuminen ja kaikenmoinen ketteryys on haavetta vain! Maha on tiellä KOKO AJAN, ja olenkin vain onnellinen ettei minulla ole kuin koululla istuskelua joidenkin raskaiden hoitotöiden sijaan! :'o
Lähiaikoina raskaus on myös tuonut mukanaan aivan uudenlaisia haasteita. Nimittäin itsessään hankalaa liikkumista maustavat nykyisin myös iki-ihanat takaisin palanneet alavatsakivut. : ( Muutama päivä sitten lähdimme Mikon kanssa pitkästä aikaa kävelylenkille, jolloin ensimmäinen kilometri vielä meni semi mukavasti, kunnes sen jälkeen ja erityisesti siinä 1,5km:n kohdalla alavatsasta alkoi särkemään niin pahasti että herranjumala onneksi sain vieritettyä itseni kotiin asti! T_T' Eilen taas lähdin yksin käymään pikaisesti lähikaupassa (matka n. 500m) ja uskokaa tai älkää, ensimmäiset kivut tuntuivat jo menosuunnan aikana! : ( Tuntui hirvittävän inhottavalta ja kaikin puolin väärältä yrittää kaikesta huolimatta jatkaa matkaa...
Kyseltyäni neuvoja facebookin odottajien vertaistukiryhmästä (:'''D) päätin sitten sortua itsekin hankkimaan tavalla tai toisella itselleni raskaustukivyön. Heti alkuviikosta voisin käväistä terveyskeskuksen apuvälinelainaamossa katsastamassa heidän tukivyötarjontaansa tai harkita sellaisen ostamista omaksi. Elämästä kun ei oikeasti tunnu enää tulevan yhtään mitään ja ainoa aktiviteettini onkin nykyisin kotioloissa oleskeleminen sillä kaikki muu on liian raskasta ja kivuliasta.
Mutta iloisena asiana eiliseltä on uusi havaitsemani juttu tälle keväälle! Nimittäin niinkin naurettava asia kuin juoksutakin mahtuminen päälle!!!! Wohooo!! 8----) On ehkä vaikeaa kuvitella kuinka masentavaa on kerta toisensa jälkeen pukea päälleen mahan kohdasta avonaiseksi jääviä takkeja ja löytää vihdoin joku oikeasti sopiva yksilö, jonka vetoketjun saa venytettyä mahan päälle asti! :'') Tai joo okei, yksi takki tämän lisäksi kyllä menee päälle, mutta kyseessä onkin jo aikaisemmin mainitsemani ylisuuri äidiltä lainaan saatu talvimöhkäle, joka roikkuu joka puolelta ja taitaakin olla näille keleille jo aivan liian kuuma. : P Tämä sukelluspukukangasta muistuttava juoksutakki saisikin toivottavasti mahtua ainakin niin pitkälle kevääseen, että ulkona tarkenisi jo paidalla. : >
Noita kuvia katsoessa maha jotenkin näyttää hirvittävän pieneltä! Ainakin minusta se tuntuu jo aivan mielettömän isolta enkä tiedä miten ihoni edes kestää enempää venymistä! :'o Onneksi toistaiseksi siihen ei ole muodostunut vielä yhtään raskausarpea (kunnia maharasvoille ja -öljyille!! o/), mutta jos se tätä menoa aikoo vielä kasvaa ja suurentua, taitaa ihon paukkuminen olla välttämätöntä.. Nyyh... Peukut pystyyn siis ettei näin kävisi!
Ja sitten vielä toinen uusi vaiva, joka on alkanut aivan tässä muutaman päivän sisällä. NÄRÄSTYS! :ooo Minulla ei ole vielä koskaan elämässäni ollut närästystä ja ihmettelinkin vielä pari viikkoa sitten kun valitin isosiskolleni nukkumaanmenon yhteydessä toisinaan ilmentyvää hengenahdistusta ja hän kysyi olenko varma ettei kyseessä ole närästys. Pari-kolme päivää sitten aloin ensi kertaa tuntemaan kurkunpäässäni hassua polttavaa tunnetta, jollaista en ollut vielä ennen tuntenut ja luokittelinkin sen aika varmaksi närästykseksi. Raskaana närästys on vissiin tosi yleistä ja "odottelinkin" jo milloin moisia tuntemuksia mahtaa minulle saakka tulla.
Ajattelin sitten yrittää pärjäillä oireiden ollessa lieviä ja vasta-alkaneita ensiksi ilman lääkkeitä, kunnes eilen illalla kurkkua alkoi todella poltella ja pahasti! :< Sh-koulussa ollaan puhuttu miten tärkeää närästyksen hoito on, sillä ruokatorveen menevät vatsahapot tekevät kaikin puolin vain hallaa ja on paljon parempi ottaa lääkettä kuin kärsiä poltteen tuntemuksia muka-sankarillisesti. Mikon tultua töistä lähdettiinkin saman tien apteekkiin ja apteekkarin avustuksella nappasin mukaani raskaana oleville sopivaa Rennie:tä. Otin heti autossa yhden tabletin ja jo tunnin päästä polttelu hävisi! : ) Tänään en ole ottanut vielä yhtäkään, mutta eipä poltteluakaan ole ollut.
Koitin tutkiskella mistä ruuista närästysoireet erityisesti tulevat, ja vastaus olikin että kaikki rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, tomaattituotteet, hiilihappojuomat ja alkoholi (näin tärkeimpiä mainitakseni), sekä tietysti ylisyönti. En oikein tiedä mikä edellämainituista olisi omalla kohdallani se "ongelma", mutta juustoa nyt syön jonkun verran leivän päällä (kylläkin 17%:sta, eli ei hirvittävän rasvaista). Kahvia juon vain mukillisen aamuisin maidon kanssa ja suklaan syöpöttelynkin olen itseasiassa vähentänyt todella minimiin.
Eilen päivällä olin kyllä syönyt ensi kertaa maistamaani Ristoranten kanapizzaa, ja se saattoi kyllä olla yksi närästystä aiheuttava tekijä. :'S Luin muuten kyseisestä pizzasta kehuja ja suosituksia, mutta nyt sitä itse maistaneena voin kuitenkin sanoa ikisuosikkieni tonnikala- ja mozzarellapizzojen olevan yhä niitä parhaimpia!! : D (juustopizza tulisi hyvänä kolmosena) Ristoranten pakastepizzat vain ovat kaikkien pakastepizzojen aatelia ja niiden uskollisena sekä pitkäaikaisena fanina olen yhä edelleen! Nykyisin niiden syöminen jää kyllä melko harvinaiseksi touhuksi, mutta aina kun sellaisen saa eteensä niin elämä tuntuu pieneltä juhlalta. haha XD
Minä jatkan rauhallisen (ja yksinäisen) viikonloppuni viettämistä katsellen sarjoja ja kutoen yhä samaa vauvatakkia. Toivottavasti saan sen kohta valmiiksi ja pääsenkin esittelemään lopputulosta täällä saakka! : )) Kunhan päälanka ei vain loppuisi kesken, koska muuten sen metsästäminen alkaa käydä taas hermoille! -_-' (ei ole nimittäin eka kerta!)
Loppuun vielä joitakin uusimpia musiikkilöydöksiäni, enjoyy~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti