Vauvavalmisteluja ja arkikuulumisia

Heipä heii yli viikon kestäneeltä blogihiljaisuudelta! Meillä ollaan eleilty melko rauhallista viikkoa, vaikka kaikenmoista pientä ohjelmaa siihen onkin sattunut mahtumaan sekaan. : > Viikko sitten maanantaina saimme kotiimme yllätysvieraan, joka tarvitsi kipeästi yösijaa seuraavalle päivälle. Varautumattomuudesta huolimatta oli mukavaa nähdä vanhaa kaveria pitkästä aikaa ja päivittää kuulumisia teekupposen ääressä, vaikka päälimmäisenä mielessä olikin huoli tämän läheisestä, joka oli joutunut yöksi sairaalaan. :'( Onneksi kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin, ja jo seuraavana päivänä molemmat pääsivät onnellisesti kotiin.

Meidän tiistaipäivämme sujui apuvälinelainaamossa, sovittaessani siellä kovasti kaipailemaani raskaustukivyötä. Sain mukaani mielettömän tukevan korsettimaisen alun perin selän vaivoihin suunnitellun tukivyön, joka kuitenkin sopi minun tarpeilleni enemmän kuin hyvin ja oli "perinteistä" tukivyötä paremman oloinen. : ) Samaisena päivänä kävimme keskussairaalamme synnytysvalmennuksessa, mikä oli kuin olikin meille yksi odotetuimpia tapahtumia vähään aikaan! Tilaisuudessa kerrottiin kaikkea synnyttämään tuleville tarkoitettua tietoa, käytiin läpi talon sääntöjä sekä kerrattiin synnytyksen kulkua. Vaikka harva asia tuli itselleni varsinaisesti uutena, niiden varmistaminen omakohtaisena kokemuksena tuntui tärkeältä. :'3 Tilaisuus oli kaikin puolin jännä, sillä ensi kertaa raskauteni aikana näin samaan aikaan niin monta muuta odottajaa! Tuntui mielettömältä katsoa ympärilleen, ja todeta, kuinka samassa paikassa voikaan olla peräti n. 30 kappaletta mahakkaita naisia. :''D Voitte vain kuvitella kuinka hulvattoman näköistä oli, kun tauolla vessaan jonottivat ainakin puolet tästä lukemasta, toinen toistaan suuremman masun kera. >.<' Lisäksi luentojen aikana oma sisuvauvamme meni aivan hulluksi ja saatoimme vain pidätellä Mikon kanssa naurua kun kesken diasarjojen mahani hyppi ja pomppi vimmatusti, näkyvästi paidan lävitse. xD

Illalla vielä menimme kirjuriluotoon kävelylle testailemaan samalla upouutta tukivyötäni. Ja hyvinhän se vyö kyllä tuki, vaikei ihan taikasauvamaisesti kaikkia kipuiluja täysin pois vienytkään. : < Kokeilut jatkuvat jälleen, mutta ainakin sen verran osaan sanoa sen toimivan, että ruokakauppareissut ovat sujuneet uuden kapistuksen myötä mukavasti. Ehkä minusta ei siis loppuraskauden urheilijaa saada tekemälläkään, mutta ainakin perus arki helpottuu tämän myötä kummasti. : )

Synnytysvalmennuksen myötä tuleva vauvelin tulo alkoi meistä kummastakin tuntua entistä todellisemmalta ja päätimme vihdoin aloittaa ennen hamaan tulevaisuuteen siirtämämme vauvavaatteiden pyykkäys-rumba! Saimme kerrankin aikaiseksi ostaa kaupasta herkälle iholle tarkoitettua hajusteetonta pyykki- ja huuhteluainetta ja pyöräytimme reilut neljä koneellista vauvapyykkiä kuntoon, odottelemaan käyttäjänsä saapumista. :') Hankimme myös pienen pieniä ensivaippoja (jotka näin vanhushoidon jälkeen tuntuvat oikeasti aivan pikkuriikkisiltä!!!) sekä vauvan ensimmäisen, siilikuvioisen tuttipullon! X3

Viikonloppuisella Rauma-visiitillämme saimme mukaamme vielä lisää vauvatavaraa. Mikon vanhemmat olivat tuoneet meille Ruotsin-matkan tuliaisiksi ihanan jäätelö-aiheisen vauvahaaarin sekä pirteän vihreän vauvahupparin. :''3 Iki-ihana pikkusiskonikin oli hankkinut taas tulevalle siskonlapselleen tämän elämänsä toisen tuttipullon, jossa komeilee tällä kertaa siilien tilalla Nalle Puh ja kumppanit. : )) Hihhih<3

Ja siinä ei ollut vielä kaikki! Eksyimme nimittäin viikonlopun aikana myös lasten kirpputorille ja löysimme sieltä tulevan pienokaisemme sängyn. :D Kuluneen ruskea pinnapeti maksoi kirparilla reilut parikymppiä, mutta oli nykypäivän puumössö-seosten sijaan tehty kunnollisesta kokonaisesta puusta. Hetken mielijohteesta innostuimme ajatuksesta sängyn uudelleen maalaamiseen, ja siihen oikeastaan nämä muutamat viimeisimmät päivämme ovatkin tässä kuluneet. Lauantai- ja sunnuntaiaamut menivät vanhempieni autotallissa hiotessamme vanhoja maalipintoja tiehensä, ja sunnuntai-illan sekä tämän aamun maalailimme kehikkoa uuteen uskoon. Kyllä, tulokkaamme sängystä tosiaankin tulee PUNAINEN, emmekä kaikista kuulemistamme kauhisteluista huolimatta ole vielä toistaiseksi kertaakaan katuneet päätöstämme! : D

Mahongin punaista maalia jäi aikoinaan yli edeltävästä lipaston maalaus -projektista, ja kyseisen maalin jälleenkäyttö tuntui meistä kummastakin aivan huipulta ajatukselta heti alusta lähtien. Kuinka siistiä olisi ollut itse pienenä omistaa punainen sänky!? Enkä todellakaan käsitä, miksei muka kyseinen väri olisi yhtä luonteva niin tytöllä kuin pojallakin?? (Terveisiä vaan kaikille teille kummastelijoille, jotka kyllä itsenne tästä tunnistatte)

Viikolla tehtyä ruokaa: lohisuikaleita, salaattia, papuja ja grilliruisleipää

Aamupala: Paahdettua paahtotyyny-leipää juustolla, kinkulla, suolakurkulla ja munalla sekä tietysti iso kupillinen herkullista maitokahvia

Vauvajuttujen lisäksi viikkoon on toki mahtunut muutakin, kuten auton hoitoa ja yhteistä tenttiinlukupiiriä. Uskomatonta, kuinka saatettiin kumpikin Mikon kanssa munata aikoinaan sama, ikäihmisten lääkehoitoa käsittelevä tentti, joka käytiin sitten yhdessä uusimassa viime perjantaina. : D Yhdessäluku on onneksi tavallista pänttäämistä hauskampaa ja asiatkin jäävät kummallakin meistä paljon elävämmin mieleen, kun niitä ensiksi pohditaan ja keskustellaan läpi yhteisesti. Saapa nähdä, kumman tentti meni paremmin! Toivottavasti päästään edes molemmat siitä tällä kertaa läpi. xDD

Lähiaikoina elämä on kieltämättä ollut lievähköä kahdenkeskeistä erakoitumista ja asioiden hoitoa. Mitään suurta ja ihmeellistä ei juuri nyt ole vähään aikaan tapahtynyt, mutta sen sijaan pieniä projekteja alkaa hiljalleen valmistua kokonaisuuksiksi.

Blogin puolesta postauksiin olisi tulossa muun muassa lupailemaani keramiikkatöiden esittelyä, kunhan saan aikaiseksi niiden kaikkien kuvaamisen ja kokonaisuudeksi organisoimisen. Asukuvia ei ole hetkeen taas täällä näkynyt, mutta eipä tässä kovin kummoisia vaate-comboja ole minunkaan päälle päätynyt. Nähdään taas ensi kerralla, heippa.