maanantai 8. joulukuuta 2014

Minä ennen blogia (överipitkä postaus!)

Ennen tätä blogia minulla oli toinen blogi, jota kirjoitin vuosina 2010-2012. Olisin mielelläni jatkanut kirjoittamista saman blogin pohjalle, mutta silloin teknisten ongelmien takia jouduin perustamaan uuden pohjan ja aloittamaan kaiken alusta. Harmi sinänsä, vaikka toisaalta väliäkös sillä pysyykö blogi samana vai vaihtaako muutaman vuoden välein osoitetta.

Kirjoittaessani joku aika sitten Millaista oli ennen? -postausta lähdin nostalgiaryöpyissäni selailemaan edellistä blogiani. Kuka tuo tyttö on? Minäkö? Olenko yhä sama ihminen, vaikka tuntuu että tuo tyttö tuolla on aivan jokin muu? Päätin tehdä vanhan blogin asukuvistani koosteen ja liittää sen tänne. Tällainen pieni ja viaton minä joskus olin!


Syksy 2010
Lukion abivuosi alkaa. Asun vanhempieni luona ja tulevaisuus on yhä auki. Haaveeni musiikin parissa opiskelusta ovat kuitenkin läsnä joka päivä. Kirjoitukset ahdistavat mieltä, mutta samalla elämä tuntuu vapauttavalta ja innostuksen täytteiseltä. Sinä syksynä täytän 18 ja aikuinen elämäni vasta alkaa. Eroan loppukesästä edellisestä parisuhteesta, mutta löydänkin rinnalleni uuden ihastuksen. Tunnetusti mikään ei paranna kipeää sydäntä paremmin kuin uusi rakkaus.

Vasemmanpuoleinen kuva on ihka ensimmäinen kuva minusta jonka olen koskaan laittanut blogiin!
Oikeanpuolinen otos napattiin hetkeä ennen kuin lähdin Mikon kanssa ensimmäiselle virallisille treffeille.
Löysin alehyllystä teinifeikki-lasit ja näytin niissä mielestäni coolilta. : D Oikeanpuoleisia supernais-saappaita minulla on vieläkin ikävä. ;(
Täysi-ikäistyttyäni tulee käytyä paljon baareissa. Vasemman puoleinen asu on päätynyt useammalle baari-illalle.
Tummia sävyjä ja hameita! Näistä kuvista on neljä vuotta, ja siltikin vaatemakuni on pysynyt samanlaisena. Omistan jonkin verran samoja vaatteitakin!








Kevät ja kesä 2011


Mikolla alkoi ammattikorkeakoulu Porissa keväällä 2011. Emme olleet vielä kunnolla keskustelleet miten suhteellemme käy, mutta aloimme hiljalleen mukautua ajatukseen kaukosuhteesta. Eräänä iltana ennen koulua riitelimme äitini kanssa keittiössä. Samaan aikaan Mikko odotteli minua huoneessani ja palattuani riitelyn jälkeen takaisin tokaisin hänelle kiukkuisest "En jaksa enää tapella äidin kanssa joka päivä! Tästä yhteiselosta ei vaan tule YHTÄÄN MITÄÄN! Mä niin olisin valmis muuttamaan omilleni! Vaikka Poriin sun kanssa!" Sitten kumpikin hiljenimme ja aloimme miettimään tätä vaihtoehtoa. Het-ko-nen, eihän mua pidä täällä enää mikään? Abi-vuotta on jäljellä enää puoli vuotta, ja sinäkin aikana ainoastaan kirjoitusten verran. Kaikki kurssini olivat kasassa (jopa enemmän kuin tarpeeksi) ja muutaman hassun "huvikseni" napatun lisäkurssin päätin jättää kesken.

Innostuimme kumpikin yhteisestä muutto-ajatuksesta toden teolla, eikä mennyt kuin vajaa viikko kun ilmoitimme vanhemmillemme muuttavamme Poriin yhdessä. Muutto meni hyvin ja löysimme aivan super ihanan ja meille sopivan kaksion! Mikolla alkoi koulu ja minä "luin kirjoituksiin" (=lagasin) kaikki päivät kotona. Omilleen muuttaminen oli kuitenkin ehkä paras päätös joka oli sillä hetkellä tehty. En ole katunut päivääkään että edettiin niinkin nopeasti. Vanhemmillani asuminen ei vain ollut enää mun juttu noin 16-vuotiaasta lähtien.

Tämän kevään aikana pyrin havittelemaani Palmgrenin konservatorioon. En kuitenkaan päässyt sisään. Varasimme samoin tulevat kissamme tutumme kissapentueesta ja valmistauduimme karvaisiin tulokkaisiin. Loppukeväänä minusta tuli ylioppilas.

Vasen: lähdössä abi-klubille, Oikea: viimeinen laulunäytön Rauman musiikkiopistolla.
Lakki päässä!




Syksy 2011 ja kevät 2012

Täydennyshaun kautta syksyllä 2011 eksyin Nakkilaan opiskelemaan animointia. Se oli varsin mielenkiintoista aikaa ja pääsin vihdoin olemaan ihannoimani taideihmisten ympäröimänä. Värjäsin tukkani oranssin punaiseksi ja ylähuulessani koreili madonna (jonka olisin halunnut säilyttää, mutta sh-koulussa sellaisia ei sallita).

Olin hukassa enkä oikein tiennyt mitä haluan elämältäni. Unelmat lauluopettajan urasta tuhoutuivat ja tajusin ettei taidealalla ihan oikeasti saa töitä. Mikon opintoja sivusta seurattuani päätin itsekin hakea syksyn haussa sairaanhoitajaksi, ja pääsinhän minä. :)


Vessaotoksia. Vasemmanpuoleisen Porin Baarikaapista ja oikeanpuolimmainen Nakkilan Villilästä.
Keväällä aloitin sh-opinnot, edistyin yhteen muuton yhteydessä tulleiden kilojen karistamisessa ja värjäsin tukkani ruskeaksi.


Sellaista. Monta päivää tätä postausta tehtyäni (kuvia muokattuani) on harvinaisen mukavaa palata takaisin normaalin bloggailun pariin. :'D Mutta minusta muistelu oli kuitenkin mukavaa ja kivaa saada tämämänkin blogin puolelle vanhoja osasia itsestäni.

Mitäs tykkäsitte? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti