...koska niin on vain parasta.
Kaikki alkoi muutama vuosi sitten opiskellessani Nakkilan Villisässä animointia ja kärsiessäni silloin järkyttävistä niska- hartiakivuista. Olen aina ollut melkoinen datis-rotta ja viihdyin teinivuosista lähtien useita tunteja päivässä tietokoneen äärellä. Tuolloin opiskellessani puolen vuoden ajan animaattoriksi koti- ja koulukoneilu oli kuitenkin liikaa ja hartiakivut tekivät minut hulluksi! Jatkuva lihasjännitys luonnottomassa asennossa johti krooniseen särkyyn eikä edes säännöllinen hieronta tuntunut auttavan.
Jatkuvasti kipeilevät niskani saivat huomiota myös muilta kanssaeläjiltä ja sainkin joltain vinkin vaihtaa vanha tyynyni uuteen. Tein työtä käskettyä ja hankimme minulle toisen tyynyn. Kokeiltuani sitä jonkin aikaa ongelma kuitenkin jatkui. Tutkin asiaa lisää ja etsin käsiini ergonomisesti muotoillun niskoja ja hartioita rentouttavan ergonomisen tyynyn. Kyseinen kapistus oli kuitenkin kovin epämukava ja rentoutuminen sen päällä oli vaikeaa. Tyynyn kivikova täyte muistutti sitä kuin nukkuisi kalliolla, ja löysinkin sen tilalle toisen samankaltaisen mutta hieman pehmeämmän yksilön. Omistin jo kaksi ergonomia-tyynyä ja vaihtelin niitä keskenään saadakseni kerta toisensa jälkeen paremman nukkuma-asennon. Kun olenkin joskus vielä, ikävä kyllä, melko vaikeasti nukahtavaa sorttia...
Tyynyjen vaihtelu tuntui toisinaan auttavan, mutta useimmiten se vain ärsytti. Joka ilta ennen unen saamista jouduin rituaalin omaisesti kokeilemaan kaikkia tarjolla oleva vaihtoehtoja saadakseni selville mikä sinä päivänä sattuisi olemaan se oikea rentoutumista mahdollistava kappale. Yhtenä iltana yksikään ei tuntunut sopivalta ja kiukkuksissani jätin tyynyn kokonaan pois.
Tyynyttä makaaminen tuntuu ensiksi oudolta ja väärältä, sillä on niin tottunut pään olevan muuta kehoa ylempänä "korokkeella". Hetken niin oltua siihen alkaa kuitenkin tottua ja asento muuttuu yllättävän mukavaksi. Sinä iltana tyynytön nukkuma-asento rentoutti minut uneen asti. Herättyäni olin häkeltynyt! Hartiani eivät olleet lainkaan niin kipeät mitä normaalisti, enkä joutunut hieromaan niitä pisin päivää välttyäkseni jatkuvalta valittamiselta! Tunne oli aivan uskomaton saatuani vihdoin kipuvapaan päivän.<3
Siitä asti olen nukkunut pääasiassa ilman tyynyä. Joskus sellaista kaipaessani otan tyynyn taas käyttöön, mutta kerta toisensa jälkeen päädyn nukkumaan ilman.
Jos joku siis kärsii minun tavoin kroonisesta niska- hartiasärystä, suosittelen lämpimästi ainakin kokeilemaan tyynytöntä elämää! :) Sen sopivuus riippuu varmasti kunkin henkilön nukkuma-asennosta (itse nukahdan joko mahallani tai joskus kyljellä) sekä kehon rakenteesta, mutta eipä ole kivuissa olevalla paljon menetettävää. Toki itsekin kärsin yhä silloin tällöin niskakivuista, mutta ne ovat kyllä täysin eri luokkaa mitä silloin tuli koettua.
Aiheesta, millaisen tyynyn kanssa nukkua (vai nukkuako tyynyllä ollenkaan) on useita eri mielipiteitä (esim. täällä yksi). Uskoisin kuitenkin jokaisen löytävän itselleen sopivimman kokeilemalla eri tyylejä. Onko teillä kokemusta ilman tyynyä nukkumisesta?
Kaikki alkoi muutama vuosi sitten opiskellessani Nakkilan Villisässä animointia ja kärsiessäni silloin järkyttävistä niska- hartiakivuista. Olen aina ollut melkoinen datis-rotta ja viihdyin teinivuosista lähtien useita tunteja päivässä tietokoneen äärellä. Tuolloin opiskellessani puolen vuoden ajan animaattoriksi koti- ja koulukoneilu oli kuitenkin liikaa ja hartiakivut tekivät minut hulluksi! Jatkuva lihasjännitys luonnottomassa asennossa johti krooniseen särkyyn eikä edes säännöllinen hieronta tuntunut auttavan.
Jatkuvasti kipeilevät niskani saivat huomiota myös muilta kanssaeläjiltä ja sainkin joltain vinkin vaihtaa vanha tyynyni uuteen. Tein työtä käskettyä ja hankimme minulle toisen tyynyn. Kokeiltuani sitä jonkin aikaa ongelma kuitenkin jatkui. Tutkin asiaa lisää ja etsin käsiini ergonomisesti muotoillun niskoja ja hartioita rentouttavan ergonomisen tyynyn. Kyseinen kapistus oli kuitenkin kovin epämukava ja rentoutuminen sen päällä oli vaikeaa. Tyynyn kivikova täyte muistutti sitä kuin nukkuisi kalliolla, ja löysinkin sen tilalle toisen samankaltaisen mutta hieman pehmeämmän yksilön. Omistin jo kaksi ergonomia-tyynyä ja vaihtelin niitä keskenään saadakseni kerta toisensa jälkeen paremman nukkuma-asennon. Kun olenkin joskus vielä, ikävä kyllä, melko vaikeasti nukahtavaa sorttia...
Tyynyjen vaihtelu tuntui toisinaan auttavan, mutta useimmiten se vain ärsytti. Joka ilta ennen unen saamista jouduin rituaalin omaisesti kokeilemaan kaikkia tarjolla oleva vaihtoehtoja saadakseni selville mikä sinä päivänä sattuisi olemaan se oikea rentoutumista mahdollistava kappale. Yhtenä iltana yksikään ei tuntunut sopivalta ja kiukkuksissani jätin tyynyn kokonaan pois.
Tyynyttä makaaminen tuntuu ensiksi oudolta ja väärältä, sillä on niin tottunut pään olevan muuta kehoa ylempänä "korokkeella". Hetken niin oltua siihen alkaa kuitenkin tottua ja asento muuttuu yllättävän mukavaksi. Sinä iltana tyynytön nukkuma-asento rentoutti minut uneen asti. Herättyäni olin häkeltynyt! Hartiani eivät olleet lainkaan niin kipeät mitä normaalisti, enkä joutunut hieromaan niitä pisin päivää välttyäkseni jatkuvalta valittamiselta! Tunne oli aivan uskomaton saatuani vihdoin kipuvapaan päivän.<3
Siitä asti olen nukkunut pääasiassa ilman tyynyä. Joskus sellaista kaipaessani otan tyynyn taas käyttöön, mutta kerta toisensa jälkeen päädyn nukkumaan ilman.
Jos joku siis kärsii minun tavoin kroonisesta niska- hartiasärystä, suosittelen lämpimästi ainakin kokeilemaan tyynytöntä elämää! :) Sen sopivuus riippuu varmasti kunkin henkilön nukkuma-asennosta (itse nukahdan joko mahallani tai joskus kyljellä) sekä kehon rakenteesta, mutta eipä ole kivuissa olevalla paljon menetettävää. Toki itsekin kärsin yhä silloin tällöin niskakivuista, mutta ne ovat kyllä täysin eri luokkaa mitä silloin tuli koettua.
Aiheesta, millaisen tyynyn kanssa nukkua (vai nukkuako tyynyllä ollenkaan) on useita eri mielipiteitä (esim. täällä yksi). Uskoisin kuitenkin jokaisen löytävän itselleen sopivimman kokeilemalla eri tyylejä. Onko teillä kokemusta ilman tyynyä nukkumisesta?
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlen jo 56-vuotias nainen, joka on nyt päättänyt palata tyynyttömään elämään, josta miehen fiksuudesta johtuen luovuin kymmenen vuotta sitten. Nyt aloitus tuntuu niskassa, mutta aion kokeilla ja onnistua, sillä koko tyynyttömän elämäni nukuin ällistyttävän hyvin. Kiva, kun löysin kirjoituksesi...hyvää vähätyynyistä elämää!
VastaaPoista