Jännää miten aluksi niin vieraalta tuntuva asua voi yllättäen muuttua niin omaksi ja rakkaaksi. Vaikka kyseinen lause tulikin mieleen yllä olevan kuvan saadusta takista ja hetken mielijohteesta ostetusta hameesta, pätee sama elämänviisaus niin moneen muuhunkin. Vaikka luulisi joskus tietävänsä tismalleen oman mieltymyksensä ehdot ja rajoitukset, pieni kokeilumielisyys saattaa joskus avartaa näkemyksiä yllättäviinkin suuntiin.
Muuten tänne kuuluu vähän tyhjiä, ja samalla täysiä päiviä. Paljon pohdiskelua, osa tärkeää, osa turhaa. Sitä tavallista syksyistä alakuloisuutta, luulisin. Ehkä myös jotain muuta.
|
Mikon kanssa subisalaatilla. Oli ihan hyvää. |
|
Sateisella lenkillä |
|
Koulun lastenhoidon tunneilta (ei huolta, ei ole oikea vauva) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti