Raskausajan unet

16.5.2014, Rv 34+1

Sanotaan, että raskausaikana odottavat äidit näkevät erityisen paljon unia. Tämän ilmiön epäillään johtuvan joko kehon ylimääräisistä hormoneista tai ihan vain siitä. että mieli pyrkii valmistautumaan tulevaan suureen elämänmuutokseen unien kautta. Unet liittyvät usein synnytykseen, tulevaan lapseen, elämään vauvan kanssa tai sitten johonkin aivan muuhun. Unien kautta saatetaan kokea mitä oudoimpia asioita tai henkeäsalpaavimpia seikkailuja. Näitä kaikkia yhdistää kuitenkin unien epätavallinen "todellisuuden tuntu", jolloin kaikki tuntuu paljon elävämmältä kuin muulloin elämässä koetuissa unissa.

Sanotaan, että raskauteen ja synnytykseen liittyvissä unissa odottavat naiset myös usein näkevät jotain hämmentävää ja jopa pelottavaakin! Vauvan sijaan vatsasta syntyykin kissa tai vauva osaakin heti syntyessään puhua. : D

Minäkin olen nähnyt raskausaikana erityisen paljon unia. Kaikki uneni eivät ole läheskään aina liittyneet vauvaan tai raskauteen, mutta moni niistä on kuitenkin vahvasti käsitellyt kyseistä aihetta. Useana yönä olen kokenut muun muassa synnytyksen. Unessa se on lähes aina ollut helppo ja nopea toimenpide, enkä oikeastaan edes muista kokeneeni unessa koskaan mitään kipuja. Synnytykseen on olennaisesti myös usein liittynyt vauvan ensi näkeminen ja se jos mikä on aina ollut minusta ihanaa! ^^'

Vauva on useimmiten ollut unissani tyttö, mutta joskus on sisältäni putkahtanut poikakin! Ulkonäköä en enää niin tarkkaan muista tai ainakaan osaa kuvailla. Pieni ja söpö, meidän näköinen vauva se on kuitenkin aina ollut. Rakenneultran jälkeen univauva on näyttänyt aika samalta mitä ultrassakin nähdyt pienet suloiset kasvot.<3 Eräässä unessa vauvan synnyttyä en enää osannutkaan tunnistaa omaa vauvaani, vaan hetken aikaa oltuani hänestä erossa olin jo unohtanut mikä vauvoista olikaan minun! :''D (Olisi kyllä aika jäätävä tilanne todellisuudessakin xD)

Monessa unessa hoidan vauvaamme ja eletään samalla tavallista normaalia elämää. Hoitamiset painottuvat unissani eniten imettämiseen, mitä taidankin tällä hetkellä jännittää kaikkein eniten. >.<' Unissa imettäminen kuitenkin on aina mennyt hyvin, ja pienen totuttelun jälkeen alkanut sujumaan todella luonnostaan. Se on myöskin tuntunut minusta erityisen ihanalta, sillä imettämisen kautta olen saanut univauvaani omanlaisen siteen ja yhteyden. Toisinaan olen unissani havahtunut siihen, että "kappas, en olekaan vielä kertaakaan vaihtanut vauvan vaippaa koko päivän aikana!" Näinä hoitamatta jättämisen hetkinä olen aina unissa kauhistunut ja ajatellut olevani huono ja vastuuntunnoton äiti. : DD

Pelottavina asioina unissa ovat olleet vauvan hukkaaminen tai vauvan katoaminen. Eräässä unessa aivan raskauteni alussa olin jättänyt vastasyntyneen vauvamme makuuhuoneemme sängylle avoimen ikkunan eteen! Ikkunasta puhalsi tuuli ja lunta satoi sisään! Vauva makasi aivan sängyn reunalla (heti ikkunan edessä) ja oli kaiken lisäksi alasti!!! Nähtyäni unessa parkuvan vauva-parkamme olin aivan kauhuissani enkä ollut uskoa että minä olisin sen sinne sellaisena jättänyt! ;__; Vielä herättyänikin tunsin syyllisyyttä, miten saatoinkaan olla niin kamala uni-äiti. Mitään mahdottomia älyttömyyksiä (kuten alienien tai paprikoiden synnyttämistä) en ole toistaiseksi vauvaunissani nähnyt! : D Toisaalta en tiedä, ehkä sellaisen hyväksyminen olisi jälkikäteen helpompaa, kun herätessään voisi vain nauraa koko asialle, eikä minun kauhu-unieni tavoin murehtia "mitä jos oikeastikin muutun yhtä kamalaksi ja kylmäsydämiseksi noita-akaksi??"

Raskausaikani unimaailmassa on ollut paljon muitakin unia, jotka eivät ole millään tavalla liittyneet vauvaan tai raskauteen. Joissakin unissa olen ollut täysin jokin muu henkilö, tai elänyt totaalisen erilaista elämäntyyliä kuin nykyistäni. Monissa unissa minulla on ollut kiihkeitä parisuhteita täysin vieraiden ihmisten kanssa (joko sellaisia etten edes tiedä keitä he mahtaisivat olla tai sellaisia, joiden tiedän olevan olemassa mutta en todellakaan tunne heitä ihmisinä :D) Ystävänikin ovat toisinaan eksyneet uniini ja herättyäni olenkin ihmetellyt mistä moisia uni-ihastumisia oikein tuleekaan. >__<

Myös muunlaisia seikkailu- ja maailmanpelastamis-unia on öihini mahtunut. Aivan tässä lähiaikoina näin esimerkiksi sellaista unta, että menimme jonkun kaverini kanssa baariin ja se olikin aivan täynnä robotteja! Robotit näyttivät lähes täysin aidoilta ihmisiltä, mutta olivat vain "täydellisempiä" sellaisia. Siellä baarissa sitten tapasimme robottien lisäksi myös muita ihmisiä. He kertoivat meille miten maapallolla on juuri alkamassa jokin suuri sota ja että meidän on pikaisesti ryhdyttävä keräämään taisteluarmeijaa, jonka avulla me hyvikset voitettaisiin kaikki pahikset. Siirryimme baarin salakäytäviä pitkin eteenpäin, ja hetken päästä olimmekin jo maanalaisissa sotakäytävissä valmistautumassa taistoon. Suuri ja mahtava joukkomme puhalsi upeasti yhteen hiileen, kunnes aivan käytävän päässä näimme oven, josta päästäisiin tositoimiin sotarintamalle.

Juuri ennen oven avaamista ja päivävalon tulvimista sisään johtajamme piti suurenmoisen puheen voitostamme ja maailman pelastamisesta. Kaikki hurrasivat kovaan ääneen, kunnes viimeisimpinä sanoinaan johtaja lausui jotain seuraavanlaista "Ja voittakoot tämän sodan rehellisesti se vahvempi osapuoli, mies miestä vastaan!" (mies=ihminen?) ja astuttuamme ulos tunnelin ovesta jäljellä olikin vain muutama hassu ihminen, sillä robotit eivät olleetkaan kuin koneita, eivätkä siis saaneetkaan osallistua sotaan. Olimme yllättyneitä ja häkeltyneitä, sillä siinä kaikessa sotahuumassa emme enää erottaneet robotteja ja ihmisiä toisistaan vaan olimme kaikki yhtä suurta ja mahtavaa sotajoukkoa. Unen opetus oli kai se, että kone ei tule koskaan korvaamaan ihmistä vaan jää aina pelkäski koneeksi. Tai jotain! XD Hohhoh, olipas pitkä sepustus kerrakseen! :------DD

Tämmöisiä raskauden aikaisia uniseikkailuja minulla! : D Keksin kirjoittaa tästä aiheesta tänään aamulla, enkä saanut ajatusta mielestäni vaan minun oli todellakin päästävä koneelle naputtelemaan se alusta loppuun! >.< Harmittaisi kovasti jälkikäteen, jos unohtaisin millaisia unia olen tässä poikkeuksellisessa tilassani nähnyt. Ja itseasiassa harmittaa hieman jo nyt, etten ole kaikkia mielenkiintoisimpia uniani kirjoittanut ylös heti herännyäni. :') Toisaalta,  vaikka uni tuntuisikin heti heräämisen jälkeen huikealta ja mielettömältä, kertoessani siitä Mikolle kaikki kuulostaakin yhtäkkiä hirvittävän hölmöltä ja typerältä! : D Käykö teillekin niin?? Siksi en ehkä viitsikään enää erikseen kirjoitella uniani muistiin, vaikka toisaalta mitäs väliä sillä on kuinka tyhmältä jokin oma unipäiväkirja sitten kuulostaa muiden tai omiin korviin. -untahan se vain on! : >

Minua on aina kiinnostanut mitä unet ovat ja mistä ne oikeasti tulevat! Välillä mieli tuottaa uneksi jotain niin käsittämättömän outoa, että  sitä ei ikipäivänä uskoisi keksineen itse. : D Kaikkia raskaudenaikaisia (tai muitakaan) unia en todellakaan kehtaisi/uskaltaisi kertoa ystävälle, Mikolle tai ainakaan täällä blogissa! : D Mikko kyllä näitä saa kuulla aika suodattamattomassa kunnossa, mutta joskus uneni ovat niin hävyttömiä tai järkyttäviä etten halua kertoa niistä edes hänelle! D': Joskus myös en herättyäni halua tai jaksa selittää untani heti toiselle, ja päivän päätteeksi (kun olisin jo henkisesti valmis tai halukas kertomaan siitä) en enää muistakaan mistä uneni kertoi! XD Haha! Onko teidän uni-minänne aina samanlainen kuin todellinen minä vai ihmettelettekö tekin joskus mistä ihmeestä niitä unia oikein sikiää? : DD

Kivaa viikonlopun jatkoa! n_n