Puolivuotias

Voi apua, meidän pieni vauva on jo puoli vuotta vanha! Eilen aamulla klo 7.50 tuli täyteen kuusi kuukautta täysipäiväistä äitinä oloa ja vanhemmuutta. Jotenkin moinen aika tuntuu järkyttävän pitkältä, vaikka juurihan tämä pieni jössikkä vasta syntyi. :'D

"Okay okay, but let me first take a selfie"

Taika on kehittynyt viime kuukauden aikana jonki verran. Eniten ehkä sellaisessa sosiaalisessa mielessä, eikä niinkään paljoa fyysisesti. Ääääää:n tai Blöööö:n tilalla muru tapailee selkeitä tavuja ja (ainakin meidän mielestä) yrittää matkia joitakin sanomiamme sanoja. MAMAMAMA, BABABABA, HEEIII, ÄMMMMÄ, ÄIIIIIJJÄ, EEIIII, MUMMUMMU ja TATTA ovat yksiä tutuimpia Taikan lausahtamia juttuja. Tavujen lisäksi myös muu ääntelyjen kirjo on laajentunut ja saanut useita eri äänenkorkeuksia. Välillä kiljutaan, toisinaan kurlutellaan, joskus hyräillään ="lauletaan" hennolla äänellä Hää-äää, häää-äää, hää-äää tai sitten höpötellään omiaan vauvojen kielellä. ^.^ Typy hakee jatkuvasti huomiota, eikä suostu olemaan hetkeäkään yksin. Hän kuuntelee tarkasti mitä hänelle puhutaan ja vastaa jollain edellämainitulla tavalla. Vielä ei olla huomattu vierastamista, sillä kuka tahansa kivan näköinen tyyppi kelpaisi tälle höpölle mieluisaksi kaveriksi. :'3

Hymytytöstä on myös tullut todellinen ilopilleri, ja ihan vain pelkkä hassu ilme saa Taikan purskahtamaan nauruun! Kaupan käytävät täyttyvät kovaäänisestä käkätyksestä ja ohikulkevat asiakkaat kääntyvät hämmentyneinä katsomaan tätä ihmevauvaa. Melkein mikä vaan naurattaa häntä, kunhan päällä on oikea mielentila. Jos päiväunilta taas herätään väsyneinä liian aikaisin, kiukkuvauvaa ei piristä oikein mikään kikkakolmonen.

Isi naurattaa kaupassa

Taikan kädet on nykyisin entistä vahvemmat ja varmemmat. Tavarat eivät tipahda niistä enää niin vain vahingossa, ja auta armias jos neiti tarraa niillä jotakuta kasvoista! @__@' Hiukset ovat aina perus ultimate-tulilinjalla, joten kotona pidän hiuksiani _aina_ ponihännällä tai nutturalla. Oikeastaan mikä tahansa on Taikasta äärimmäisen kiinnostavaa kosketeltavaa! Pitäessä häntä sylissä pöydän ääressä kaikki lähellä olevat vaaralliset tai epämääräiset esineet on ehdottomasti siirrettävä muualle, sillä muuten ne ovat välittömästi Taikan käsissä ja nanosekunnin päästä suussa.

Tytöllä on tällä hetkellä kaksi selkeää hammasta alaikenen keskellä, noin viiden millimetrin pituisina. Toistaiseksi muita ei ole näkynyt, vaikka lähipäiväiset iltakiukut saattaisivat viitata uusiin tulokkaisiin...! Istuminen onnistuu jo melko hyvin, mutta on yhä arvaamatonta ja horjuilevaa ilman pientä tukea. Seisoessaan Taika ottaa jaloilleen jo todella hyvin, ja on vain lyhyen ajan kysymys milloin hän alkaa ottaa ensimmäisiä avustettuja askelia. Vielä jalat eivät ihan kävelyä tajua.

Nukkuminen onnistuu taas melko hyvin, vaikka jokin aika sitten siinä mentiinkin takapakkia. Tällä hetkellä muru nukkuu taas täysiä öitä, heräen ensimmäisen kerran klo 21-22 jälkeen vasta kuuden tienoilla. Toisinaan unet keskeytyvät aikaisemmin, mutta aina ne jatkuvat sitten ainakin yhdeksään.

Ruoka maistuu meidän tytylle hyvin, vaikka lähiviikkoina onkin ollut lievää keskittymisvaikeutta. Viereen tullut kissa kiinnostaisi paljon enemmän, vaikka onhan tämä lohiherkku aika hyvää... Aamuisin meillä syödään korvikkeeseen tehtyä puuroa, mutta korvike (tai mikään juotava muutenkaan) ei ollenkaan innostaisi murua. Syöminen ja jyrsiminen on se juttu. Uusien makujen maistelu on ihan parasta sekä se, kun äiti antaa toisinaan maissinaksun.

Taika on keksinyt uusia tapoja hassutella, joista uusin on ehdottoman hulvattomin on pään pyörittäminen puolelta toiselle. ^.^ Tätä tehdään erityisesti syöttötilanteissa, mutta joskus myös muulloin kun hän haluaa tehdä toisin kuin sanotaan. Myös varpaat ovat löytäneet reittinsä käsien kiinni napattavaksi! Selällä maatessa muuta kuin varpaista pitämistä ei enää edes ehdi tehdäkään. :'>

Tällainen on meidän kuusi kuinen neiti nyt. :3