Kilpailuhullun mutsin selityksiä

No hei!

Onpas ollut taas jotenkin hirmu toiminnantäytteistä elämää lähiaikoina, vaikka toisinaan onkin tuntunut etten tee juuri muuta kuin lahnaa taaperon kanssa kotona. :'D Ensinnäkin olen petrannut kuntoilujen kanssa!  Olen saanut itseni niskasta kiinni lähtemään salille kahdesti viikossa (mikä on siis minulle paljon!) sekä lisäksi touhuta kaikennäköistä toiminnallista myös muuten.

Keskiviikon latinotanssitunnin jälkeen muuten tapahtui jotain ennenkuulumatonta! Normaalisti olen kyseisen tunnin jälkeen aivan puhki. Vedän itseni joka kerta totaalisesti piippuun, sillä nopeatempoinen tassilaji kuormittaa sekä lihaksia että yleistä jaksamista sen lisäksi että pyrin aina tekemään kaiken täysillä ja suorittaa liikkeet "puhtaasti". Myöskin ainiaisesti valitsemani eturivipaikka aiheuttaa tietynlaisia paineita olla muille (erityisesti vasta-alkajille) hyvänä esimerkkinä sekä lisäksi tietysti onnistua ja olla nolaamatta itseäni ohjaajan edessä. Olen muuten varma tunnin rankkuudesta myös siksi, että latinomies-ohjaajamme on aina sen päätteeksi aivan läpimärkä hiestä! Pisarat oikein tihkuvat tämän leuasta jo tunnin puolessa välissä, vaikka hän onkin arvatenkin melkoisen hyvässä kunnossa. Mutta niin, se ennenkuulumaton osuus!! Viime tunnin jälkeen olin aivan häkeltynyt. Samalla kun toiset ryhmäläiset puuskuttivat uupuneina ja punakasvoisina väsymystään, itselläni oli lähinnä vain pieni hiki pinnassa ja "ai, joko tämä oli tässä?" -ajatus mielessä. Ei oikeasti tuntunut oikein missään ja olinkin jopa hieman pettynyt miten tylsä tunti olikaan! Tai ei nyt ehkä tylsä, mutta tehoton. Tai sellainen että minusta olisi riittänyt vielä enemmänkin annettavaa. :'DD Siis whaat, oikeesti? xD

Aloitettuani viime syksynä saliharrastuksen (lähinnä jumppien sun muiden cardio-tyyppisten ryhmätuntien muodossa) totuin siihen että tunnin jälkeen olen aina aivan kaikkeni antanut. Saavutin tunneilla aina totaalisen sykepiikkini ja vähintäänkin kerran tunnin aikana koin ultimaattista voimattomuutta, jonka kuitenkin ylitin ja pakotin itseni jatkamaan loppuun saakka. Siksi tuo viimeisin latinotunti tuottikin hämmennystä oltuani vielä tunnin jälkeenkin melko energinen ja jaksavainen kuntoilemaan. Mietin ensin jääväni tunnin jälkeen vielä salin puolelle treenaamaan crosstrainerilla tai hölkkäämään juoksumatolla. Hylkäsin kuitenkin kyseiset ajatukset melko nopeasti, tajuttuani bussilippuni vanhentuvan puoli tuntia tunnin loppumisen jälkeen (eikä nyt tietenkään toista kolmea euroa voi nyt uuden lipun ostoon törsätä! Lol xD). Tämän myötä sainkin uuden idean. Hain tavarani pukukaapista, mutta en vaihtanutkaan converseja salilenkkareiden tilalle. Soitin Mikolle etteihän häntä haittaisi hoitaa Taikaa hieman pitempään, jos minä lähdenkin tästä kotiin bussin sijaan juosten. "Siis täh, JUOSTEN? Ooksä ihan hullu? Eksä sanonu et ne latinotunnit oo aina ihan tappoväsyttäviä??"  Ja niinhän minä sitten lähdin kotiin jalkaisin. Matkaa ei toki ollut kuin "vain" viitisen kilometriä, mutta onhan se kieltämättä jonkin verran ajatellen käytyäni juuri tehojumpassa.

Juoksu oli kyllä hieman kunniahimoinen ilmaisu kuvailemaan siirtymistäni salilta kotiin, sillä suurin osa matkastani oli ihan vain reipasta kävelyä. Juoksupyrähdyksiä tuli toki aina välillä tehtyä, mutta väsyin kyllä aika nopeasti ja siirryin viimeistään sadan metrin jälkeen takaisin kävelyyn. En ole vieläkään oikein kunnolla päässyt entisen minäni juoksu-taidon leveleille, mutta kieltämättä olen kuitenkin melko ylpeä uuden kuntoni kohenemisesta! \o/ Mukavaa huomata, että äärimmäisen hitaasta painonpudotuksesta huolimatta edes jokin tässä kropassa oikeasti kehittyy. :')

Mainitsemani "muut jutut", joita olen tässä vapaa-ajallani tehnyt, ovat olleet mm. pingiksen pelaaminen kahtena menneen viikon iltana sekä vatsalihasten tekeminen kotona. Saatuamme postista tilaamamme pingismailat minusta kuoriutui suoranainen pingis-hai päästyäni, hyvin samoilla taito-tasoilla olevan, Mikon kanssa kunnolla kilpailuhenkisen pelin makuun! Voi kauheeta kun pääsisitte katsomaan meidän matseja, joista leikkimielinen rentoutuminen ja hyvässä helgessä hauskan pitäminen on jossain hyvin kaukana ja palloa jahdataan melkeinpä veren maku suussa! XD Onneksi tuo toinen taitaa olla aivan yhtä kilpailuhullu kuin minäkin! ;D Hahaa! Mutta voi että miten hyvää liikkuminen oikeasti tekeekään keholle ja mielelle. 8) Muistaisipa aina sen kuntoilun jälkeisen fiiliksen myös niinäkin päivinä kun laiskottaa aivan vietävästi ja roskien kantaminen pihallekin tuntuu jäätävältä uroteolta.

No mitäs muuta tänne sitten kuuluu... Ollaan lähinnä siivoiltu kämppää, käyty ruokaostoksilla, saatu aiheeton kuudenkympin parkisakko (!!!! Vaikka meillä edelleenkin on se taloyhtiömme antama parkkilupa ajattomaan parkkeeraamiseen p-alueemme vieraspaikoilla!), tehty asiasta reklamaatiota, käyty kirpparilla, missattu Turku pride ;__;', suunniteltu ensi viikon tupareita, käyty leikkipuistoilemassa, pelattu Teraa (no okei, lähinnä MINÄ olen pelannut), katsottu elokuvia sekä pidetty eilen herkutteluilta syötyämme SIPSIÄ! Omg.. Vähän kaduttaa tuo viimeisin, sillä olen juuri lähiaikoina päättänyt kokeilla keittodieettiä. :'D Kyseessä ei siis ole mikään oikea dieetti, mutta ajattelin yrittää syödä nyt joka päivä jotain keittoa. Ne kun ovat ainakin itse tekeminä aika terveellisiä, jos niihin ei ala tunkea kilokaupalla tuorejuustoa tai vedä niiden ohella leipää. Ne sisältävät paljon vettä ja kasviksia (en tosin laita perunaa) ja ovat tällöin kevyitä, mutta kuitenkin melko täyttäviä. Lisäksi keitot ovat suhteellisen edullisia valmistaa, varsinkin näin kesällä kun vihannesten hinnat eivät huimaa päätä, ja yksi kattilallinen voi kattaa kahdelle hengelle ainakin puolentoista päivän ruoat. : > En ole myöskään ennen erityisemmin tehnyt keittoa, joten  tämän kaltainen "itsensä haastaminen" on jännää ja tuo samalla hieman vaihtelua perinteisten wokkien ja salaattien rinnalle.

Jauhelihakeitto

Laitan keittoon yleensä kaalia, kukkakaalia, porkkalaa, sipulia pakastealtaan keittojuureksia, herne-maissi-paprikaa, tuoretta paprikaa, kevätsipulia, kanaa, soijarouhetta tai jauhelihaa. Liemikuutiota ja mausteita antamaan makua ja oliiviöljyä. Siinä se "resepti" aika pitkälle on, muokkaillen tietysti valitsemiaan aineksia aina sen mukaan mitä kaapeista löytyy ja mitä sinä päivänä tekee mieli. Toistaiseksi olen tehnyt kasvis-soijakeittoa, kanakeittoa ja eilen tein ensi kertaa jauhelihakeittoa. Maustaminen tuottaa vielä hieman haastetta, mutta muuten keitot ovat olleen mielestäni hyviä, nam! ^^

Ja vielä viimeisempänä juttuna kissaamme Nanaa koskeva uutinen. Neiti nimittäin lähteekin meidän vanhempiemme luokse asustelemaan, jippii! 8---)) Olen niiiin innoissani että muru saa ihanan rakastavan kodin luonnon läheltä, ja vieläpä omien vanhempieni luota! :') En voisi keksiä parempaa skenaariota tilanteen ratkeamiseen, sillä tällä tavoin pääsemme näkemään pörröpalleroa aina visiteeraessamme vanhempiani, jeei!<3 Viemme neidin tämän uuteen kotiinsa ensi perjantaina, mutta sitä ennen pakkaillaan vielä hänelle kaikkia ruokakuppeja, ruokia ja kaulapantoja mukaan viemiseksi. Ihanaa että neidille löytyi uusi koti!! n_n <3