Ohopsan, meinasi koko arkikuvahaaste unohtua kokonaan, vaikka näiden tekeminenhän on ehkä kaikkein helpointa ja vähiten työlästä, mitä muuhun bloggaamiseen verraten tulee. Pistä mies nappaamaan pikaisen kuvan itsestä ja tyttärestä melkeinpä missä vain arkisessa tilanteessa (säädyllisyydet tietysti huomioon ottaen). Siirrä kuva koneelle ja muokkaa kuvakokoa blogiin sopivaksi. Lopuksi liitä kuva bloggeriin ja sepustele vähän jotain mitä kyseisessä tilanteessa tapahtuu. DONE.
Mutta sitten vain jotenkin nämä silti tuppaavat unohtumaan, tylsää... Tämänkin otoksen oli alunperin tarkoitus olla asukuva, mutta Taikis ei sitten hetkeäkään suostunut olemaan itsekseen.
- No hei, tulkoot sitten tänne kuvaan mun kanssa! Ei se haittaa vaikka Taikakin olis siinä. Nonii kulta pidä äitiä kädestä ja katsele tuonne isiä päin, isi ottaa kuvan.
- MJÄÄÄÄ!!! Nggghh! (Taika kiukuttelee ja vaatii syliin pääsyä)
- No tule sitten syliin. Noin, onko nyt hyvä?
- Ääääää!!! (Pyrkii pois sylistä. Maahan päästyään alkaa vetää minua kädestä kohti leikkikenttää)
- Hei kulta ei nyt mennä leikkimään! Nyt mennään kauppaan, mutta sitä ennen isi ottaa pari kuvaa... Kulta! Hei Taika ei nyt mennä SINNE! Taika! Ääh!
Ja näin asukuvan ottaminen siirtyi "no otetaan se kuva sitten vaikka siellä kaupan parkkipaikalla, jooko?" Ajetaan kaupalle ja saan loistoidean. "Hei joo, otetaankin sellainen kiva asukuva missä mä työntelen Taikaa kauppakärryissä! Sehän olis kiva!"
- Ole nyt kiltisti siinä, nyt mennään kauppaan.
- Ääääää!! Mjäää!! Ämmääää!!! (Kurottelee käsiään kohti minua ja yrittää itse nousta pois istuimesta repien samalla paitaani)
- Äh! Ei tästä mitään tuu! Kohta mulla ei oo ees paitaa päällä, kiva asukuva...
Ja näin ollen edellispostauksen asukuvat otetaan vasta kaupan jälkeen omalla parkkipaikallamme Taikan istuessa vielä autonistuimessaan. Ja nekin äärimmäisen hätäisesti ettei vain neiti onnistu kiukustumaan liikaa.
Elämää taaperon kanssa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti