torstai 14. kesäkuuta 2012

LONDON PART 2


Kummankin lempipaikka Lontoossa oli ehdottomasti Camden Town! Ai miksi? No siksi että jos et ole ollut Camden Townissa, et tiedä Lontoosta mitään! :D Kyseinen kaupunginosa valaisee kattavasti, mitä Lontoon katukulttuuri, muoti, tyyli ja elämäntapa voi useallakin nuorella, ja miksei myös vanhemmallakin, ihmisellä pitää sisällään! Täältä ostimmekin suurimman osan uusista hankinnoistamme ja tuliaísista. (Niistä lisää myöhemmin)

Upeat panostukset jopa liikkeiden ulkoasuihin saivat meikäläisiä nostamaan hattua. Kovimpia liikkeitä sillä saralla jostakin kumman syystä olivat tatuointiliikkeet. :D Ehdoton suosikkini sisustuksen suhteen oli kuitenkin CYBERDOG, jossa ei harmikseni, mutta ymmärrettävästä syystä, saanut valokuvata. Suosittelen liikkeen visiteeraamista jokaiselle Lontooseen lähtijälle ihan sivistysmielessäkin. :))


 Vietimme Camden Townissa jopa kaksi ja puoli päivää viiden päivän mittaisesta reissustamme. Kyseisen alueen baaritarjonta jäi tällä kertaa tsekkaamatta, mikä jäikin hieman harmittamaan. :/ Koko reissulla onnistuimme saamaan itsemme pubiin asti vain kerran, ja sekin baari löytyi heti hostellimme naapurista... Syinä tähän vähäiseen juhlintaan oli ensinnäkin raha ja sen järjetön säästeliäisyys. Vaikka tiedostimme alusta saakka ettei varaa ole paljoakaan, päätimme kuitenkin matkustaa elämämme maahan ja kokea sen tuomaa elämystä edes sen verran kuin on mahdollista. Nuoruus on lyhyttä aikaa, ja elämän jatkuvuus sitäkin epävarmempaa. Elämme tässä ja nyt ja vain sillä on väliä! :) Ei kaduttanut moinen köyhän miehen matka kyllä yhtään!

Toinen klubittomuuden syy oli väsymys. Heräsimme melko aikaisin aamulla hostellin tarjoamalle aamupalalle ja jatkoimme siitä matkaa aina jonnekin suuntaan kohti kaupungin sykettä. Päivän seikkailut jatkuivat aina aamusta melko myöhäiseen iltaan, joten energiaa ei yksinkertaisesti olisi edes riittänyt vielä ylimääräistä valvottua yötä varten.

Komlantena syynä oli suuri halumme käyttää jokainen päivä mahdollisimman hyvin hyväksemme. Emme olisi millään halunneet potea jäätävää oksennusdarraa kokonaisen päivän aikaa, sillä se päivä olisi mennyt siihen. Okei, olisihan sitä tietysti voinut mennä bilettämään juoden koko illan aikana vain kahdet siiderit, muttah... No, tämä oli kuitenkin yksi hyvä tekosyy. :----D

 Vierailimme matkamme aikana myös kolmessa museossa. Ainakin omaan Suomi-museo -kokemukseeni lontoolainen tarjonta teki melkoisen vaikutuksen! Oli siellä kyllä vaikka ja mitä! 8)

 Mikko iskemässä uutta muijaa...

 Muutama talitintti.

 Tommonen semihieno  jäännös.


 Viimeisenä iltana kohteenamme oli China Town. En ollut kuvitellut että Lontoossakin olisi sellainen, vaikka näin loogisesti ajatellen olisi ollut kumallista jos LONTOOSSA ei sellaista olisi. :-----DD Alueelle tullessa tuntui astuvansa oikean kiinan kadulle! Ympärillä oli paperilyhtyjä, lippuja ja kaikenlaisia kiina-aiheisia koristeita. Tunnelmasta tuli entistäkin aasialaisempi, kun ympärillä oli aasialaisia kasvojakin! :D Sushiravintoloita ja kiinalaisia kauppoja riitti kyllä jokaiseen makuun.

 Yllä olevat muffnssit saimme mukaamme täysin sattumalta.Kävelimme pitkin China Townia kun huomasimme väkijoukon kasaantuneen yhdeksi ryhmäksi keskelle katua. Viisastuneena siitä, ettei katumyyjien ja tyrkyttäjien huutoja pidä huomioida, kohdistimme katseemme muualle kaukaisuuteen, poispäin muffinsseja pitelevistä ihmisistä. Yhtäkkiä korviini kuitenkin kantautui "FOR FREE" ja huomioni kiintyi välittömästi sen huutajaan. Suloinen pappa ojensi meille ilmaisia muffinssejaan jakaen hänen mukaansa hymyä ja iloa ihmisten kasvoille. :'''3 Herrat olivcatkin tulleet kirkosta ja kyselivätkin meiltä hetken aikaa kuulumisia ja sitä mistä päin tulemme. ^^

Lontoossa katumyyjillä on kyllä erittäin vahva tyrkyttämis-tyyli. Kerran Camden Townissakin menimme Mikon kanssa erääseen nahkatakkiliikkeeseen (piiloon sateelta, hih) ja ilmoitimme myyjälle jo heti ovella tulleemme vain katsomaan. Myyjä sanoi ymmärtävänsä, mutta ehdotti kuitenkin Mikon kokeilla muutamaa takkia ihan vain ajan kuluksi, kun olimme puhuneet hänen omistavan jo ennestään yhtä tarjonnassa olevaa takkia. Ajattelimme ilmoittaneemme myyjälle jo varsin selvästi, ettemme ole oikeasti ostamassa mitään, kun yhtäkkiä tämä alkoi tyrkyttää takkia väkisin ja ehdotella erinäisiä tarjouksia. Pitkän välttelytuokion jälkeen sanoin jämäkästi ettei nyt kyllä olla ostamassa takkia, jonka jälkeen mies suuttuikin suunnattomasti ja ilmassa oikein aisti jäätävän raivon joka sen silmistä huokui. D: Ojensimme takin nopeasti vaaterekille ja hipsimme vauhdikkaasti ulos ovesta. Huh huh huh sitä sydämentykytyksen määrää! ~__~''

Hieno reissu kyllä kokonaisuudessaan, mutta Lontooseen on silti vielä palattava! Jäi yhä paikkoja näkemättä ja kokemuksia kokematta. :) Ensi kesäksi on kuitenkin jo aivan toisenlainen suunnitelma mielessä, vaikka eihän sitä koskaan tiedä jos Lontoota tuleekin niin kova ikävä. ;3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti