Linnanmäki!

Edellispäivän, aka viimeisen kokonaisen retkipäivämme, vietimme Helsingissä. Aamulla lähdimme hieman kiertelemään keskustaa (Stocmannille) ja jo hieman puolenpäivän jälkeen suuntasimme vaunuraiteemme kohti Linnanmäkeä! 

Tämäkin asia tapahtui minulle reissulla ensi kertaa elämässä, sillä uskokaa tai älkää, en ollut ikinä ennen päässyt käymään Lintsillä. :-----DD Oma perheeni on kai kuulunut sen kuuluisan Särkkis-Lintsi -jaon mukaan Särkänniemen suosijoihin, eikä jostain kumman syystä luokkaretkiäkään ole kohdallani Linnanmäelle osunut... Noh, anyway! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!! >.<''

Mikon, Niksun ja minun -paattitrion seuraksi liittyivät tuona päivänä myös Viipu ja Mikael. :----) Linnanmäki voitti minulta pointseja jo ensi näkemällä! Koristeilla ja väreillä oltiin saatu luotua juuri oikeanlainen huvipuisto-tunnelma, jonka iloisuus ja lapsenmielisyys tarttui myös sen kaikkiin visiteeraajiin! 8)

Tyttöjen tiimi<3 ^o~

Poikien tiimi! :)

Käytiin päivän aikana lähes jokaisessa kokeilun arvoisessa laitteessa. Muutamat vesilaitteet jäivät illan mittaan hiipivän vilun vuoksi kokeilematta, mutta niitä lukuunottamatta jokainen vuoristorata sai meiltä kovaa kyytiä! >:3 Suosikkilaitteitani olivat: Ukko, Raketti, Kirnu, Salama ja Vuoristorata. 

Vaikka ihmisiä oli Mikon sanomisien mukaan suhteellisen vähän, joutui laitteille mennessä siltikin jonottelemaan välillä hieman pidemmänkin aikaa. Tästä johtuen pyrittiin välttämään laitteita, joista joku joukkomme jäsenistä ei pitäisi. Tällaisiin luokiteltiin mm. pyörivät ja vyörivät örvellyslaitteet, joista yhteen sellaiseen kuitenkin osan kanssa loppuillasta menimme... 

(Kuva Linnanmäen nettisivuilta)

Kyseessä oli Kieppi, jossa pyöritään kahden ihmisen kokoisissa ufokopeissa pitkin maita ja mantuja, tavoitellen kaikkien sisuskalujen totaalia epäjärjestystä. Oltiin kumpikin Mikon kanssa sitä mieltä, että laitteen kaksieräisestä pyöringistä olisi voinut jättää jälkimmäinen niistä kokonaan pois. -__-' Oma oloni oli kyseisen koetuksen jälkeen lievästi sanottuna kamala, eikä kukaan muukaan laitteesta tullut ollut kuulemieni mukaan millään tavalla onnellisen näköinen.. ~.~'' Mikon korvakorukin oli onnistunut sanoa itsensä irti kesken pyörinnän, eikä niin kovassa vauhdissa irronnutta korvista voinut tietenkään jälkikäteen enää millään löytää takaisin. :< (Onneksi yksipuolisessa korvareijässä on se hyvä puoli, että parillisia korviksia ostaessa jää aina yksi varakappaleeksi!)

 Photobomb Mikael...

Aika uskomatonta, että jokin laite on tosiaamkin toiminut ja ollut peräti jopa suosituin jo sellaiset kuutisenkymmentä vuotta! 80 Ja olihan se nyt vieläkin aika jännä ja henkeäsalpaava!

Huippu reissu kaikenkaikkiaan! Kiitti teille, puput<3

Luulen, että taidanpa palata tänne vielä takaisin!