Kahvi on paras ystävä ja h&m:n seitsemän euron neule jo melkein erottamaton osa kehoani. Aamulla väsytti aivan suunnattomasti (kidnappaaja-uni ei auttamut asiaa), ja tällä kertaa aamupalakaan ei kyennyt herättämään minua virkeäksi uuteen päivään. Isi meni töihin kello yksi päivällä, ja äiti sai näin armoaikaa hetkelliselle välikuolemalle makkarin sängyssä. Kiva isi.<3
Jotenkin päiväunien ottaminen ei ollenkaan tahdo onnistua, vaikka tiedänkin Taikan nukkuvan vieressä sikeästi. Jokin siinä vain jatkuvasti painaa mieltä enkä pysty rentoutumaan tarpeeksi vaipuakseni uneen asti. Vaikka väsyttäisi. Valtavasti...
Vasemman alaleuan viisaudenhammasta särkee. Vastaavia hammassärkyjä on minulla ollut ennenkin, enkä siksi tiedä mikä niistä olisi se "hälyttävä" jolloin pitäisi varata aika lääkärille hampaan poistoon. Kyllä ne ovat aina ennenkin loppuneet muutaman päivän jälkeen. Ehkä tästäkään ei siis tarvitse huolestua. Toivottavasti...
Käytiin eilen päivällä 3kk-neuvolassa (Taika täytti tänään 3kk!) ja saatiin rokotteet. :''( Voi apua miten muru itki! Vaikka en silti osaa sanoa kummalle teki oikeasti enemmän kipeää, vauvalle vai äidille. </3 Neukkutäti kehui kasvua kovasti, viime kerralla otetut mitat, paino: 5,480kg ja pituus: 57,8cm olivat nyt 6,210kg ja 62,0cm. Ei ihme, että 62-kokoiset bodyt alkavat olla vähän ahtaammanpuoleisia! Ihan kohta jo 68:n vaatteet siirtyvät jokapäiväiseen käyttöön. Voi että miten nopeasti se kasvaa! Q__Q
Taas piti selittää uudelleen miksi meillä ei enää imetetä. Ja vaikka viimeksi sama henkilö vaikutti ymmärtäväiseltä, tällä kertaa kaikki piti aloittaa alusta ja moneen kertaan hokea "olisin kyllä halunnut, mutta meillä kävi nyt näin". Ei minua varsinaisesti tuomittu, mutta kieltämättä olo oli kuin kuulustelussa. Ärsyttävää miten itseänikin harmittavaa asiaa joutuu jokaiselle "pahoittelemaan", vaikka mitenkään tilivelvollinen en kenellekään elämästämme ole! Imetin kuitenkin enemmän tai vähemmän kaksi kuukautta ja tein kaikkeni jotta imetys onnistuisi. Jossain vaiheessa on vain annettava elämälle periksi ja mietittävä sekä äidin että vauvan henkistä hyvinvointia ja jaksamista. Kun Taika hylkäsi rinnasta syönnin, aloin pumpata hänelle maidot pumpulla. Totuus vain kuitenkin on se, että jo muutenkin luonnostaan heikko maidonnousu ei pumppaamalla ainakaan parane.
Herumis-refleksin tekee parhaiten itse vauva, mutta miten ihmeessä voisin pakottaa vauvani rinnalle, kun tämä ei selvästikään sitä halua? Tiedä sitten kenen "syy" tämä kaikki on, mutta sanonpahan vain että jo synnärillä minulle taottiin päähän että vauvan on sitten erittäin tärkeää saada tarpeeksi nesteitä. Kai teillä sitten on sitä korviketta varmasti kotona valmiina?! Rintamaito ei todellakaan riitä näillä helteillä. Sitten sitä korviketta alettiin antamaan alusta saakka aina rintaruokinnan jatkeeksi. Ja hiljalleen vauvalle ei kelvannut kuin pullo. Loogista. Mutta teimme parhaamme ja koitimme noudattaa kaikkia annetuja ohjeita. Ja silti teimme nähtävästi väärin.
Huh, tulipas sitten purettua tätäkin aihetta ja kadotettua se tämänkin tekstin olematon punainen lanka. Heh. :'D
Otin Taikasta kotona muutamia "nätimpiä" otoksia, pitäen silmällä nimiäislahjaksi saatuja vauvakehyksiä. Jostain kumman syystä osa kuvista jäi ärsyttävän suttuisiksi, vaikka hyvällä järkkärillä niitä otinkin. Vauvan kuvaaminen on kyllä haastavaa! Katsotaan päätyykö yksikään kuva tilaukseen saakka vai päätämmekö hylätä kaikki.
Tällaisia kuulumisia meillä. Vauvajuttujen lisäksi ollaan nähty kavereita, siemailtu punaviiniä, katsottu koti-leffateatterissa 3d-elokuvia ja syöty terveellisesti. Viimeinen näistä ei muuten ollut sarkasmia! Ollaan (=minä) oikeasti ostettu ahkerasti kaupasta kasviksia ja tehty paljon vihannespainotteista ruokaa! Paprika, kesäkurpitsa, parsakaali, kukkakaali ja avokado niiden perinteisten salaatinainesten lisäksi. Nams! Ja ostin tässä pari päivää sitten jopa lohta! Voi että miten luksukselta sitä tuntuikaan syödä.<3 Toivottavasti painokin alkaisi todella tämän myötä tippumaan, vaikka erityisemmin en kaiken muun hulabaloon ohella siitä ole jaksanutkaan stressata.
Palaillaan ensi kerralla!
Jotenkin päiväunien ottaminen ei ollenkaan tahdo onnistua, vaikka tiedänkin Taikan nukkuvan vieressä sikeästi. Jokin siinä vain jatkuvasti painaa mieltä enkä pysty rentoutumaan tarpeeksi vaipuakseni uneen asti. Vaikka väsyttäisi. Valtavasti...
Vasemman alaleuan viisaudenhammasta särkee. Vastaavia hammassärkyjä on minulla ollut ennenkin, enkä siksi tiedä mikä niistä olisi se "hälyttävä" jolloin pitäisi varata aika lääkärille hampaan poistoon. Kyllä ne ovat aina ennenkin loppuneet muutaman päivän jälkeen. Ehkä tästäkään ei siis tarvitse huolestua. Toivottavasti...
 |
| Pidettiin kotona kahdestaan Taikan photoshootsit. Kaikki sujui hyvin, kunnes kuvaaja-äiti päätti tunkea mukaan kuvaan. |
Käytiin eilen päivällä 3kk-neuvolassa (Taika täytti tänään 3kk!) ja saatiin rokotteet. :''( Voi apua miten muru itki! Vaikka en silti osaa sanoa kummalle teki oikeasti enemmän kipeää, vauvalle vai äidille. </3 Neukkutäti kehui kasvua kovasti, viime kerralla otetut mitat, paino: 5,480kg ja pituus: 57,8cm olivat nyt 6,210kg ja 62,0cm. Ei ihme, että 62-kokoiset bodyt alkavat olla vähän ahtaammanpuoleisia! Ihan kohta jo 68:n vaatteet siirtyvät jokapäiväiseen käyttöön. Voi että miten nopeasti se kasvaa! Q__Q
Taas piti selittää uudelleen miksi meillä ei enää imetetä. Ja vaikka viimeksi sama henkilö vaikutti ymmärtäväiseltä, tällä kertaa kaikki piti aloittaa alusta ja moneen kertaan hokea "olisin kyllä halunnut, mutta meillä kävi nyt näin". Ei minua varsinaisesti tuomittu, mutta kieltämättä olo oli kuin kuulustelussa. Ärsyttävää miten itseänikin harmittavaa asiaa joutuu jokaiselle "pahoittelemaan", vaikka mitenkään tilivelvollinen en kenellekään elämästämme ole! Imetin kuitenkin enemmän tai vähemmän kaksi kuukautta ja tein kaikkeni jotta imetys onnistuisi. Jossain vaiheessa on vain annettava elämälle periksi ja mietittävä sekä äidin että vauvan henkistä hyvinvointia ja jaksamista. Kun Taika hylkäsi rinnasta syönnin, aloin pumpata hänelle maidot pumpulla. Totuus vain kuitenkin on se, että jo muutenkin luonnostaan heikko maidonnousu ei pumppaamalla ainakaan parane.
Herumis-refleksin tekee parhaiten itse vauva, mutta miten ihmeessä voisin pakottaa vauvani rinnalle, kun tämä ei selvästikään sitä halua? Tiedä sitten kenen "syy" tämä kaikki on, mutta sanonpahan vain että jo synnärillä minulle taottiin päähän että vauvan on sitten erittäin tärkeää saada tarpeeksi nesteitä. Kai teillä sitten on sitä korviketta varmasti kotona valmiina?! Rintamaito ei todellakaan riitä näillä helteillä. Sitten sitä korviketta alettiin antamaan alusta saakka aina rintaruokinnan jatkeeksi. Ja hiljalleen vauvalle ei kelvannut kuin pullo. Loogista. Mutta teimme parhaamme ja koitimme noudattaa kaikkia annetuja ohjeita. Ja silti teimme nähtävästi väärin.
Huh, tulipas sitten purettua tätäkin aihetta ja kadotettua se tämänkin tekstin olematon punainen lanka. Heh. :'D
Tällaisia kuulumisia meillä. Vauvajuttujen lisäksi ollaan nähty kavereita, siemailtu punaviiniä, katsottu koti-leffateatterissa 3d-elokuvia ja syöty terveellisesti. Viimeinen näistä ei muuten ollut sarkasmia! Ollaan (=minä) oikeasti ostettu ahkerasti kaupasta kasviksia ja tehty paljon vihannespainotteista ruokaa! Paprika, kesäkurpitsa, parsakaali, kukkakaali ja avokado niiden perinteisten salaatinainesten lisäksi. Nams! Ja ostin tässä pari päivää sitten jopa lohta! Voi että miten luksukselta sitä tuntuikaan syödä.<3 Toivottavasti painokin alkaisi todella tämän myötä tippumaan, vaikka erityisemmin en kaiken muun hulabaloon ohella siitä ole jaksanutkaan stressata.
Palaillaan ensi kerralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti