Koska minä rrrrakastan joulua, olen jo nyt alkanut miettimään läheisilleni ihania ja heille (toivottavasti) mieluisia joululahjoja! :) Inhoan jos kaikkien lahjojen hankkiminen jää joulukuuhun, ja olenkin siksi lähivuosina pyrkinyt aloittaa niiden katselun jo heti syksyn alkaessa. Sillä tavalla päästään koko perhe välttymään järkyttävästä, tunnelmaa latistavasta joulustressistä ja keskittymään joulun alla nauttimaan niistä oikeasti mukavista jutuista.<3 Toki muutamien lahjojen etsiskeleminen voi joskus joulukaupoissa olla ihan hauskaakin, mutta metrin pituista lahjalistaa etsiessä on joulumieli jo jossain hyvin kaukana.
Meillä on paljon sukulaisia ja ihania ystäviä. Haluaisin ehdottomasti ilahduttaa niistä jokaista mieluisalla paketilla, vaikka olenkin lähiaikoina pohtinut miksi ihmeessä tästä kulutuskeskeisestä tavasta ei olla vielä luovuttu. Onhan se nyt järjellä ajateltuna melkoisen typerää tuhlata vuosittain satoja euroja siihen, että ostelee kaikille mummoilleen ja mammoilleen turhia, arpapelillä valittuja random esineitä lahjaksi. Silti jokin sydämellisyys siinä toiselle valmistaman yllätyksen antamisessa piilee, enkä kyllä itsekään olisi vielä valmis siihen, että lahjojen antaminen vain lopetettaisiin kokonaan.
Jos jonkun suhteellisen järkevän lahjananto-tavan kuitenkin haluaa itselleen järjestää, kannattaa vielä aikuisenakin väkertää lahjatoivelistoja! Meidän perheessä olemme harrastaneet sellaisia jo muutamana vuotena, ja tänäkin vuonna ajattelin tehdä samoin. Lahjatoive- tai idealistan avulla vältytään nimenomaan niiltä typeriltä tai turhilta lahjoilta, eikä lahjan antajankaan tarvitse repiä hiuksia päästään yrittäessään keksiä toiselle sopivia asioita lahjoitettavaksi. Aloitin tänä vuonna tärkeimmästä (mutta toisaalta myös helpoimmasta) lahjansaajasta, eli perheemme pienimmästä jäsenestä.
Taikan lahjatoivelistan tekeminen on hieman hankalaa, sillä tyttö ei vielä osaa kertoa itse mitä toivoisi saavansa lahjaksi. Siitä huolimatta tytön kanssa päivittäin ollessani osaan jo jonkin verran tulkita tätä ja tiedän millaisista asioista hän tykkää ja mitkä jutut taas eivät niinkään innosta. Näin äidin näkökulmasta pystyn myös hieman ennustamaan millaiset lelut ja tavarat voisivat olla meidän murulle mieluisia myös tulevaisuudessa, ja mistä tämä innostuisi esimerkiksi tulevana keväänä. Ainakin typyn isovanhemmat ovat jo nyt kyselleet, mitä Taikalle voisi suunnitella antaa joululahjaksi.
Tällaisia ideoita keksin Taikan joululahjatoivelistaan tällä kertaa:
- Potkupyörä: Minusta lahjalistassa on aina hyvä olla sekä pienempiä että isompia (=kalliimpia) lahjatoiveita, joista potkupyörä kuuluu selkeästi jälkimmäisten ryhmään. Itselläni ei ole erityisemmin kokemusta tällaisesta potkupyörä -kapistuksesta, ja olinkin vielä jokin aika sitten varma, että meille tulee riittämään tuo parvekkeella majaileva, 1-vuotis lahjaksi saatu työnnettävä kolmipyörä. Siitä huolimatta törmäsin jossain vaiheessa netissä tähän tasapainoa ja lapsen omatoimisuutta kehittävään taaperopyörään ja ihastuin sen nerokkuuteen! Kun asiaa oikein kunnolla alkoi miettiä, mikä onkaan parempi tapa oppia pyöräilemistä ja tasapainoittelemista kuin juurikin tuollainen jalkojen tukea vaativa potkupyörä?
Ainakin minua pyöräilemisen opetteleminen jännitti ja pelotti aikoinaan juurikin siksi, että pelkäsin kaatumista. En luottanut tasapainooni, enkä myöskään uskaltanut ottaa kunnon vauhtia, jonka vuoksi pyöräileminen oli vain hankalampaa. Opin lopulta pyöräilemään vasta kouluikäisenä, vaikka nuorempana isoisäni vetikin minua usein kolmipyöräisen kanssa pitkin pihoja. Potkupyörällä kaatuminen on melkein mahdotonta, sillä aina kun tasapaino tai ajaminen tuntuu epävarmalta, pyörän saa helposti pysäytettyä pistämällä jalat maahan. Potkupyörällä vältytään tehokkaasti myös liian kovasta ja kaatumiseen johtavasta vauhdista, sillä vauhdin ottaminen onnistuu ainoastaan omien jalkojen voimia käyttäen potkimalla, eikä ketjureaktiota aiheuttavalla polkemisella. Potkupyörän avulla tasapainon löytäminen ja pyörällä ajaminen opitaan kuin itsestään, sillä lapsi pääsee harjoittelemaan sitä itsenäisesti, turvallisesti ja omaan tahtiin.
- Haukkuva lelukoira: Sain tämän idean itseasiassa tämän aamuisien lastenohjelmien lelumainoksesta! :'D Taika rakastaa eläimiä, ja erityisesti tykkää kun ne ääntelevät. Haukkuva koira voisi olla hauska "oma pikku lemmikki", joka on melkein kuin elävä koira, mutta jolla voi kuitenkin leikkiä ja hassutella vapaasti niin paljon kuin haluaa.
- Lasten soittimia: Olemme alusta saakka totuttaneet Taikaa musiikkiin ja hälinään ja tyttö onkin oppinut nauttimaan laulamisesta, tanssimisesta ja soittamisesta. Typy tykkää pimputella koskettimillani, rämplätä isin kitaroita, puhaltaa nokkahuiluun ja soitella kellopeliä. Ikiomat lasten soittimet marakasseineen ja rumpuineen olisivat hauska lisä koko perheen yhteiseen musisointiin. ^^
- Lastenkirjoja: Kerroin jo aikaisemminkin, miten paljon meidän taapero tykkääkään kirjoista! Niitä on paljon, mutta Taika ilahtuisi varmasti saatuaan sellaisia lisää lahjaksi. Kirjat eivät myöskään pitkään "vanhene", vaan niitä voi lueskella pitkin lapsuutta ja kaivaa pienen tauon jälkeen uudelleen hyllystä katseltavaksi. Lisäksi kirjat lisäävät yleissivistystä ja opettavat lapselle uusia sanoja.
- Duploja: Taikan saatua 1-vuotis lahjaksi tädiltään elämänsä ensimmäisen Duplot, leikkimme rikastuivat monella kerralla! Legoilla rakentelu on huippuhauskaa ja kehittävää, joten mikä olisikaan hauskempaa kuin saada lahjaksi lisää Duploja? Uusien lisäosien avulla lego-leikit vain monipuolistuvat ja muuttuvat jännemmiksi.
- Pieniä eläinhahmoja: Taika innostuu aina hirmuisesti löydettyään lelukorista aikoinaan kindermunista saamiani (ja säästämiäni) pieniä Barbapapa- ja eläinhahmoja! Niille rakennetaan palikoista koteja ja majoitetaan edellämainittuihin Duplo-taloihin. Joskus kuntosalin lapsiparkissa huomasin tytön kanniskelevan ympäriinsä sikäläisiä PetShop -leluja, ja aloinkin pohdia jospa sellaiset tai vastaavat voisivat kiinnostaa meidän neitiä kotonakin.
Tietenkään tämä lista ei tarkoita, etteikö lapsellemme voisi antaa lahjaksi myös jotain ihan muuta, mutta sen avulla voi saada vinkkejä ja osviittaa siitä, minkä tyyppiset jutut kiinnostavat taaperoamme tällä hetkellä eniten. :)
Mitä mieltä te olette lahjalistoista? Hyvä idea vai ehdoton nou-nou? Entäs oletteko itse tehneet itsellenne tai lapsellenne sukulaisille ja ystäville menevää idealistaa?
Meillä on paljon sukulaisia ja ihania ystäviä. Haluaisin ehdottomasti ilahduttaa niistä jokaista mieluisalla paketilla, vaikka olenkin lähiaikoina pohtinut miksi ihmeessä tästä kulutuskeskeisestä tavasta ei olla vielä luovuttu. Onhan se nyt järjellä ajateltuna melkoisen typerää tuhlata vuosittain satoja euroja siihen, että ostelee kaikille mummoilleen ja mammoilleen turhia, arpapelillä valittuja random esineitä lahjaksi. Silti jokin sydämellisyys siinä toiselle valmistaman yllätyksen antamisessa piilee, enkä kyllä itsekään olisi vielä valmis siihen, että lahjojen antaminen vain lopetettaisiin kokonaan.
Jos jonkun suhteellisen järkevän lahjananto-tavan kuitenkin haluaa itselleen järjestää, kannattaa vielä aikuisenakin väkertää lahjatoivelistoja! Meidän perheessä olemme harrastaneet sellaisia jo muutamana vuotena, ja tänäkin vuonna ajattelin tehdä samoin. Lahjatoive- tai idealistan avulla vältytään nimenomaan niiltä typeriltä tai turhilta lahjoilta, eikä lahjan antajankaan tarvitse repiä hiuksia päästään yrittäessään keksiä toiselle sopivia asioita lahjoitettavaksi. Aloitin tänä vuonna tärkeimmästä (mutta toisaalta myös helpoimmasta) lahjansaajasta, eli perheemme pienimmästä jäsenestä.
Taikan lahjatoivelistan tekeminen on hieman hankalaa, sillä tyttö ei vielä osaa kertoa itse mitä toivoisi saavansa lahjaksi. Siitä huolimatta tytön kanssa päivittäin ollessani osaan jo jonkin verran tulkita tätä ja tiedän millaisista asioista hän tykkää ja mitkä jutut taas eivät niinkään innosta. Näin äidin näkökulmasta pystyn myös hieman ennustamaan millaiset lelut ja tavarat voisivat olla meidän murulle mieluisia myös tulevaisuudessa, ja mistä tämä innostuisi esimerkiksi tulevana keväänä. Ainakin typyn isovanhemmat ovat jo nyt kyselleet, mitä Taikalle voisi suunnitella antaa joululahjaksi.
Tällaisia ideoita keksin Taikan joululahjatoivelistaan tällä kertaa:
Ainakin minua pyöräilemisen opetteleminen jännitti ja pelotti aikoinaan juurikin siksi, että pelkäsin kaatumista. En luottanut tasapainooni, enkä myöskään uskaltanut ottaa kunnon vauhtia, jonka vuoksi pyöräileminen oli vain hankalampaa. Opin lopulta pyöräilemään vasta kouluikäisenä, vaikka nuorempana isoisäni vetikin minua usein kolmipyöräisen kanssa pitkin pihoja. Potkupyörällä kaatuminen on melkein mahdotonta, sillä aina kun tasapaino tai ajaminen tuntuu epävarmalta, pyörän saa helposti pysäytettyä pistämällä jalat maahan. Potkupyörällä vältytään tehokkaasti myös liian kovasta ja kaatumiseen johtavasta vauhdista, sillä vauhdin ottaminen onnistuu ainoastaan omien jalkojen voimia käyttäen potkimalla, eikä ketjureaktiota aiheuttavalla polkemisella. Potkupyörän avulla tasapainon löytäminen ja pyörällä ajaminen opitaan kuin itsestään, sillä lapsi pääsee harjoittelemaan sitä itsenäisesti, turvallisesti ja omaan tahtiin.
- Haukkuva lelukoira: Sain tämän idean itseasiassa tämän aamuisien lastenohjelmien lelumainoksesta! :'D Taika rakastaa eläimiä, ja erityisesti tykkää kun ne ääntelevät. Haukkuva koira voisi olla hauska "oma pikku lemmikki", joka on melkein kuin elävä koira, mutta jolla voi kuitenkin leikkiä ja hassutella vapaasti niin paljon kuin haluaa.
- Lasten soittimia: Olemme alusta saakka totuttaneet Taikaa musiikkiin ja hälinään ja tyttö onkin oppinut nauttimaan laulamisesta, tanssimisesta ja soittamisesta. Typy tykkää pimputella koskettimillani, rämplätä isin kitaroita, puhaltaa nokkahuiluun ja soitella kellopeliä. Ikiomat lasten soittimet marakasseineen ja rumpuineen olisivat hauska lisä koko perheen yhteiseen musisointiin. ^^
- Lastenkirjoja: Kerroin jo aikaisemminkin, miten paljon meidän taapero tykkääkään kirjoista! Niitä on paljon, mutta Taika ilahtuisi varmasti saatuaan sellaisia lisää lahjaksi. Kirjat eivät myöskään pitkään "vanhene", vaan niitä voi lueskella pitkin lapsuutta ja kaivaa pienen tauon jälkeen uudelleen hyllystä katseltavaksi. Lisäksi kirjat lisäävät yleissivistystä ja opettavat lapselle uusia sanoja.
- Duploja: Taikan saatua 1-vuotis lahjaksi tädiltään elämänsä ensimmäisen Duplot, leikkimme rikastuivat monella kerralla! Legoilla rakentelu on huippuhauskaa ja kehittävää, joten mikä olisikaan hauskempaa kuin saada lahjaksi lisää Duploja? Uusien lisäosien avulla lego-leikit vain monipuolistuvat ja muuttuvat jännemmiksi.
- Pieniä eläinhahmoja: Taika innostuu aina hirmuisesti löydettyään lelukorista aikoinaan kindermunista saamiani (ja säästämiäni) pieniä Barbapapa- ja eläinhahmoja! Niille rakennetaan palikoista koteja ja majoitetaan edellämainittuihin Duplo-taloihin. Joskus kuntosalin lapsiparkissa huomasin tytön kanniskelevan ympäriinsä sikäläisiä PetShop -leluja, ja aloinkin pohdia jospa sellaiset tai vastaavat voisivat kiinnostaa meidän neitiä kotonakin.
Tietenkään tämä lista ei tarkoita, etteikö lapsellemme voisi antaa lahjaksi myös jotain ihan muuta, mutta sen avulla voi saada vinkkejä ja osviittaa siitä, minkä tyyppiset jutut kiinnostavat taaperoamme tällä hetkellä eniten. :)
Mitä mieltä te olette lahjalistoista? Hyvä idea vai ehdoton nou-nou? Entäs oletteko itse tehneet itsellenne tai lapsellenne sukulaisille ja ystäville menevää idealistaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti