Juhliinmeno-lookia ja kudottuja lahjuksia

Kävimme lauantaina ystäväperheemme pojan 1-vuotis syntymäpäivillä. Piti alunperin napsaista pikaiset kuvat juhla-asustani, mutta pikkuneidin vaadittua syliin kuvista tulikin äiti-tytär -otokset. :) Oltiin muutenkin Taikan päikkäreiden vuoksi myöhässä, niin eipä erityisemmin jääty pähkäilemään typyn huonosti olevaa hametta, valaistusta, kuvauspaikkaa tai muita vastaavia. Taustalla roikkuneet rintaliivitkin jouduin photoshoppaamaan kuvista jälkikäteen, hups... :'D

Eipä ne pienet virheet mua oikeasti erityisemmin haittaa. Väliäkös sillä, näkyykö yksivuotiaan lapsen sukkahousut hieman suunniteltua enemmän tai heijastuuko valokuvaaja-isin naama sattumoisin takana olleesta peilistä. Se on sitä kuuluisaa elämää ja sen epätäydellisyyttä, mikä juurikin tekee asioista mielenkiintoisia ja uniikkeja, hehe. ^^

Yksi juttu olisi tosin voinut mennä paremmin. Nimittäin Taikan suomat ilmeet kameralle! xD Tyttö on alkanut harrastamaan sellaista ihmeellistä kulmat kurttuun -ilmettä, näyttäen kiukkuiselta Grumpy Cat:lta, ihan ilman syytä. :'D Olikin siksi hieman vaikeaa valita otoksista sellaiset, ettei jokaisessa asukuvassa minä hymyile nätisti ja Taikis näytä päinvastaiselta, sitruunan syöneeltä rusinanaamalta. >.<

Niinkuin näin:

Hohhoijaa. :---D

Mutta niin. Asusta sen verran että tuo päälläni oleva mekko on jo jokusen vuoden vanha löytö kirpparilta, alkuperänään vissiin Vero Moda. Se on ollut päälläni paljon (mm. täällä) ja pelastanut asu (ja keho) -kriiseilyjäni ennen raskautta, raskauden aikana ja raskauden jälkeen. Ihana kangas sekä malli, jolle voi tuoda lisää ryhtiä nakuttamalla vyötärölle leveän vyön. : > Oma punottu vyöni on samoin 2nd hand -ostos, mutta on tosin vain muutaman kuukauden vanha sellainen. : >

Eihän tämä kokonaisuus kyllä oikein juhlavasta pukeutumisesta ihan mene, mutta ainakin sellaisesta arkea siistimmästä joo. Tätä mekkoa on kyllä tullut käytettyä myös ihan arkenakin, mutta kyllä se minusta perus synttärivaatteeksikin käy. ^^



Kuten otsikossa jo lupailin postaus sisältää pitkästä aikaa myös viimeisimpien kutomuksieni esittelyä! Sain nimittäin jokunen viikko sitten idean tekeväni 1-vuotis synttärilahjan itse. 8) Ensiksi mietin kutovani pelkät villasukat, mutta sitten sukkien ollessa puolessa välissä sainkin toisen päähänpiston.

Vähänkö muuten olis hienoa jos sukkien lisäksi kutoisin samoista langoista myös jonkun lelun? Joo hei! Joku kaksivärinen lelu! Mitä kaksivärisiä eläimiä sitä oikein olis?

No SEEPRA tietysti! :D Rajoitteena oli kaksivärisyyden lisäksi myös tietysti se, että elukan pitäisi olla tarpeeksi yksinkertainen, jotta minä osaisin ideoinnin lisäksi myös toteuttaa sen. >.<'

Kudotusta seeprasta tuli mielestäni ihan onnistunut! :---) Keksin ohjeet päästäni, vaikka katsoinkin tosin kuvahaun avulla saamieni kudottujen seeprojen valokuvia "malliksi".

Aikaisemmin tekemiäni kudottuja leluja ovat mm. nämä: PÖLLÖ, JÄNIS ja KISSA.

Nyt innostukseni kutomiseen on taas syttynyt, pidettyäni siitä pientä lomailua. Eihän sitä siis oikeasti ehdi vauvan kanssa tekemään yhtään mitään tuollaista ylimääräistä! @_@' Kun on ollut pienikin hetki omaa aikaa, se on mennyt joko tyhjäpäiseen lagaamiseen tai salilla rehkimiseen (tai muuttohommien järjestelemiseen, niinkuin meidän ensimmäiset vauvakuukaudet =_='). Eihän sitä nytkään tosin kykene kutomaan mitään silloin kun Taika on hereillä. Sinnehän ne puikot ja lankakerät muuten eksyvät, kaikkiin mahdollisiin palikkaämpäreihin ja lelukoreihin.

Iltaisin leffan ääressä kutominen on kuitenkin ihanaa ja jopa rentouttavaakin, kun kyseessä ei ole paniikinomainen deadline-työ. ^^ Varsinkin näin kotiäitinä kaikista käsitöistä tulee aina sellainen mukava aikaansaanut-olo, joka saattaa muuten jäädä kotitöiden ja lastenhoidon kuvioissa mitättömäksi.

Mutta mitäs tykkäätte tekemästäni seeprasta? 8----)

Ps. Muita kudottuja juttuja ja itsetehtyjä härpäkkeitä pääsee tsekkailemaan tunnisteiden Näpertely ja Taiteilut alta.